Home

Irtopalat kintereessä

SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ

En ole täällä blogissa ehtinyt kaikista meidän kesän kommelluksista tilittääkään, mutta kapuloina rattaissa on ollut mm. yksi klinikkareisun ja muutaman tikin vaatinut pistohaava kintereessä.. Jos koirallasi on nivelsidevamma tai jännevamma ranteessa (etujalassa), kintereessä tai polvessa (takajalassa) Taituki soveltuu kuntoutuksen avuksi. Ota yhteyttä mikäli sinulla on kysymyksiä sopivan..

ORIIDEN HYVÄKSYMINEN JALOSTUKSEEN RATSUSUUNNALLE JA PIENHEVOSSUUNNALLE RATSASTETTAVUUSKOKEELLA HYVÄKSYTTÄVÄT SUOMENHEVOSORIIT SUOMEN HIPPOS RY 2018 SUOMENHEVONEN R- ja Pr-suunta SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISIÄ Nuoren suomenhevosen valmennus ja kilpailuttaminen - eläinlääkärin näkökulma Mari Vettenranta hevossairauksien erikoiseläinlääkäri, Tampereen hevosklinikka Varsan valinta Suku; aikainen nopeus periytyvää Irtoterät hinnoitellaan Kruunu irroitettuna (UR) ja irtopalat irroitettuna (Mora, Rapala). Muut hinnoitellaan kiinteäteräisinä 25eur. Teroitamme teräkruunut (UR) 100-155mm

18 Kaviorustonluutuma on hyvin yleistä suomenhevosilla. Se on todettu voimakkaasti perinnölliseksi. Jopa 80 %:lla kaikista suomenhevosista on jonkin asteinen kaviorustonluutuma. Asiasta on tehty myös tutkimuksia, joissa on todettu, että luutuma on yleisempää tammoilla kuin ruunilla tai oreilla ja luutuman voimakkuus (asteikolla 0-5) on tammoilla vakavampi. Eläinlääkäri tarkistaa tammoilta kaviorustonluutuman palpoimalla ja oreilta röntgenkuvista jalostusarvostelussa. Jos tammalla todetaan selvä luutumaepäily, ja se muutoin täyttäisi I-palkinnon kriteerit, voidaan tammalle määrät röntgenkuvaus. Tamma voi saada I-palkinnon vain, jos sillä ei ole voimakasta luutumaa (4-5). Oreilla röntgenkuvista todetaan, onko orilla luutumaa ja voimakas luutuma voi estää orin jalostuskäyttöön hyväksymisen. (Ertola, esitelmä ; Paananen 1991) Lievät kaviorustonluutumat eivät vaikuta hevosen käyttöön tai elämään. Voimakkaat haittaavat hevosen käyttöä kovilla alustoilla tai muutoin kovaa tärähtelyä aiheuttavassa urheilussa. (Ertola, esitelmä ) Raviurheilun osalta asiaa on tutkittu, ja todettu, ettei kylmäveriravihevosten kilpailutuloksissa tai epäpuhtausmerkinnöissä ollut eroja täysin rustovapaiden ja lievät rustohavainnot omaavien yksilöiden välillä. Valmentajat ilmoittivat havaitsevansa kovavauhtisessa ravissa joitakin epätahtisia askelia enemmän luutumat omaavilla yksilöillä, mutta tätä ei ole vielä todistettu tieteellisesti. Kylmäverirotujen sukulinjojen kapenemisen johdosta voimakkaat luutumat saattavat yleistyä. (Hedenström 2015) Luuston kasvuhäiriöt (OD), jotka tunnetaan yleiskielessä irtopaloina, ovat useimmiten kirurgista hoitoa vaativia kasvulinjan ruston ja kovan luun pinnasta erottuvia kappaleita. Niiden perinnöllisyydestä on kiistelty, eikä yksinkertaista periytymismekanismia ole kyetty todistamaan. Tutkimuksissa on jopa todettu, että OD-löydöksen omaavien isäorien jälkeläiset tulevat varmemmin starttiin ja starttikohtainen voittosumma on hieman ODpuhtaita suomenhevosorien jälkeläisiä suurempi. Tämä johtaa olettamukseen, että alttius sairauteen periytyy, mutta se periytyy yhdessä nopeutta, varhaista kehitystä sekä suorituskykyä tuovien geenien kanssa. Nykyisin olettamus on, että nopea kasvu ja siihen yhdistetty liikunta väärässä suhteessa (liian raskas tai liian vähäinen) ja ruokinnalliset puutteet ovat ympäristötekijöistä ratkaisevimmat OD-riskihevosten sairastumiseen. (Suontama 2011) Irtopalat syntyvät useimmiten ennen kuin hevonen on 8 kk ikäinen. Tällöin ne eivät vielä kaikki näy röntgenkuvissa. Kyseessä on kuitenkin yleisesti nuorten hevosten ongelma. Vastikään on tuotettu tutkimustietoa ODhavaintojen yleisyydestä suomenhevosilla. Nuorilla hevosilla (syntyneet ) frekvenssi oli jopa 17 %. Yksittäisten nivelten havaintojen frekvenssit olivat suhteellisen matalia. Fenotyypissä oli havaittavissa selvä korrelaatio löydöksissä vasemman ja oikean puolen välillä. Suomenhevosilla yleisimpiä irtopalojen kohtia ovat: kintereet, takapolvet ja vuohiset. Kyseisistä paikoista irtopalat pystytään yleensä leikkaamaan. Jos hoito onnistuu hyvin, voi hevonen viettää normaalia elämää, eikä sen tulevaisuus 13 Jallun opettaminen tosin venyi rutkasti ja se onkin hieman jäljessä ikätovereitaan, sillä sen vasemmasta takasesta on leikattu irtopalat ja hevonen saatiin kärryjen eteen vasta laitumen jälkeen.. Lopetettiin nopeasti edenneen lonkkien nivelrikon takia, sekä oikeassa kintereessä oli nivelrikkoa Irtopalat on ravihevosilla arkipäivää ja joku eläinlääkäri sanoikin, että keskimäärin eniten tienanneet lämpöset on järjestään irtopalaoperoitu. Että ei se todellakaan mikään tappotuomio ole R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

• niveliin kohdistuvat leikkaukset / konservatiivinen hoito (ristiside, patella, kehityshäiriöt, irtopalat) • murtumat, revähdykset.. Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan Yleistä Laatuponikilpailuun ovat oikeutettuja osallistumaan kaikki jalostusohjesäännön mukaan polveutuvat puhdasrotuiset ponit sekä jalostusohjesäännön mukaan polveutuvat ratsuponit ja vuonohevoset. Ponin Normaalin kokoiset irtopalat leikattiin saman tien ja varsa on toipunut siitä hyvin laidunkauden aikana. Varsalla riitti malttia kuvausten aikana, mutta minulle tuli hieman haikea olo yhteiskuvissa, näinköhän.. Suomen Hippos ry Evira vahvistanut 31.7.2015 2015 SUOMALAISEN LÄMMINVERISEN RATSUHEVOSEN (FWB) JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ 1. Suomalainen lämminverinen ratsuhevonen (FWB) Suomalainen lämminverinen ratsuhevonen

Osteokondroosi hevone

Mahdollista olisi myös että toisessa kintereessä voi olla vanha vamma, en tullut edes ajatelleeksi puhelun aikana että voisiko olla että kintereessä olisi joskus ollut esimerkiksi OD-muutosta minkä.. LAATUPONIKILPAILUN SÄÄNNÖT 2011 Yleistä Laatuponikilpailuun ovat oikeutettuja osallistumaan kaikki jalostusohjesäännön mukaan polveutuvat puhdasrotuiset ponit sekä jalostusohjesäännön mukaan polveutuvat Eläinlääkärin mukaan kinnerpatit ja irtopalat eivät haittaisi urheilukäyttöä ja voisimme aivan hyvin jatkaa treenausta. Päätimme kuitenkin, että ponille voisi olla parempi siirtyä koulupainoitteisempaan.. ..(vaikka vastailenkin viiveellä, mutta ollaan Sotkamossa ja oon kännykkänetin varassa, kun mun äidillä ei ole nettiä) :) - Ja kyllä, tavallaan kaikki irtopalat ois (ehkä) ollut tätä ennenkin tästä yhdisteltävissä.. Lamellilaikalla hiotaan alapuolelta n. puolimilliä pois koko tasaiselta alueelta. Tasainen alue näkyy kuvassa hyvin. Pituus taitaa olla pari kolme senttiä pitkä. Hionta pitää aloittaa takareunasta. Hionnasta pitää tulla suora pituus suunnassa. Varo hiomasta etureunaa pyöreäksi. Pystypinta samaan kulmaan kuin ennenkin. Varo taas hiomasta etureunaa pyöreäksi. Hio tasaisella yhdensuuntaisella vedolla. Älä nyhrää edestakaisin. Lamellilaikan karkeus n. 120 Jos et näillä neuvoilla onnistu olet jossain muussa hyvä ja keskity siihen. Nim ei koneistaja vaan koneistajien opettaja. Käytettävä ehdottomasti kasvosuojainta. Laikasta voi irrota lamelleja jos sorrut halpaan.

Lopulta yksittäisenä saatiin sen suoritus hyväksi (muurin irtopalat väärinpäin) ja saatiin se osaksi rataakin. 17-putkelta Halti meinasi joka kerta mennä takaisin muurille (mun takaakin).. 9 jalostusohjesäännössä haluttiin tuoda etenkin ne asiat selviksi, jotka kokeneet hevosenesittäjät ja kasvattajat tiesivät, mutta joita ei ollut kirjattu ohjesääntöön kaikkien nähtäville. (Mäenpää, esitelmä a) Luonteen arviointiin haluttiin kiinnittää entistä enemmän huomiota monikäyttöisyyden tähden. Edellisessä jalostusohjesäännössä luonne on pisteytetty vain kerran ja ollut näin suppeampi mielipide hevosen luonteesta suorituskokeen yhteydessä. Nyt esimerkiksi jalostusarvosteltava ori saa pisteytyksen mittaajalta, eläinlääkäriltä, rakennearvostelijoilta ja suorituskokeensa perusteella. Näistä numeroista koostuu yhteinen luonnearvosana hevosen jalostusarvosteluun. Varsinkin ratsu-, pienhevos- ja työkantakirjoihin luonteen arvostelulla on myös entistä suurempi rooli palkitsemisessa. (Mäenpää, esitelmä a; Suomenhevosten jalostusohjesääntö 2004) Rakennearvostelussa otettiin pisteytyksessä käyttöön puolikkaat pisteet. Lisäksi rakennearvostelun jalka-asennot osioon on lisätty uudessa säännössä liikkeiden säännöllisyys. Tarkoituksena ei ole arvostella rakennearvostelun yhteydessä niinkään liikemekaniikkaa, kuten melomista, vaan kuinka hyvin liikkeiden säännöllisyys vastaa jalostuksellisia tavoitteita. Rakennearvostelun yhteydessä käynti- ja raviliikkeille annetaan sanallinen, mutta ei numeerista arvostelua. Varsinainen askellajien arviointi tehdään suorituskokeiden yhteydessä. (Mäenpää, esitelmä a; Suomenhevosten jalostusohjesääntö 2004, 2016) Uutena tammojen arvostelumahdollisuutena ohjesääntöön on lisätty tammojen rakennetarkastus. Tarkastuksessa tammalle tehdään pelkkä rakennearvostelu, mittaus sekä purennan ja jalkaterveyden tarkastus. Tästä halutaan saada jalostusvalinnan kannalta hyödyllistä tietoa tammanomistajalle ja tuottaa lisää dataa myös tilastointia varten. Tamma voidaan tuoda rakennetarkastukseen, kun se on täyttänyt 4 vuotta. Vaikka tamma ei esimerkiksi loukkaantumisen vuoksi itse koskaan kilpailisi, se voidaan jälkeläispalkita. Tällöin arvostelu muutetaan jalostusarvosteluksi, jos tamma osoittaa jalostuksellista arvoa jälkeläisillään, omien suoritusten puuttumisesta huolimatta. (Mäenpää, esitelmä a; Suomenhevosten jalostusohjesääntö 2016) 2.2 Ohjessäännön merkittävimmät muutokset jalostussunnittain Juoksijasuunnan (J-suunta) ohjesääntö muuttui lähinnä ennätys- ja ikäluokkien palkintoportaiden kiristyksillä. Kyseessä on korotus, joka perustuu nykyisen hevosaineksen näkyvään yleisen tason nousuun. I-palkinnon tulee olla niin korkealla, että harva hevonen sitä saavuttaa. Palkintorajojen kiristykset koskivat etenkin tammoja, joiden ennätysrajat kiristyivät jopa 4 sekuntia. (Louhelainen & Ojanperä, esitelmä ) J-suunnan tammoilla jälkeläispalkintoja pyrittiin suuntaamaan määrästä laatuun. Tärkeänä tammojen osalta muutettiin myös rakennetarkastusta edellisessä luvussa kuvatulla tavalla. Juoksijoilla eritoten toivottiin, että se edistää tammojen arviointia nuorena, ennen mahdollisia kilpailujen tuomia rasitusmuutoksia. (Louhelainen & Ojanperä, esitelmä ) 4

Valikoituja hevostutkimuksia Suomesta ja muualta Euroopasta Markku Saastamoinen Luonnonvarakeskus Luke, hevostutkimus Jalostuspäivät, Joensuu, 12.2.2015 Karin Hemmann, HY: Hevosten puunpurenta fysiologinen Mitä tarkoittaa yläpuolelta, maapallon puolelta vaiko tähtitaivaan puolelta ? Kun kaira pystyssä, terä alaspäin ja kädensija ylöspäin ?

Suomenhevosen jalostusohjesääntö 2016

14 eivät yleensä ole toivottuja, mutta kyseinen mutaatio osoittaa arvokkuutensa urheilumuodossaan. (Alérini, Hevosurheilu, , 15.) Jäderkvistin tutkimuksen osana ratsuhevosista teetettiin kyselytutkimus, jossa pyydettiin omistajia arvioimaan hevosensa hyppykykyä sekä eri askellajien tasapainoa, rytmiä ja siirtymisiä asteikolla 1 (huono)- 6 (täydellinen). Hyppykyvyssä CC-tyypin hevoset erottuivat muita geenityyppejä paremmaksi. Omistajat ilmoittivat eriperintäisten yksilöiden (CA) kootun ja lisätyn laukan rytmin muita geenityyppejä paremmaksi. Ravin osalta tulokset olivat tasaisia CC- ja CA-tyyppien välillä. (Jäderkvist 2015) Ratsuhevosten osalta tuloksien luotettavuus ei ole yhtä hyvä kuin ravihevosten kilpailustatistiikkaan perustuva arviointi. Kuitenkin selvä ero osoitettiin ravivarmuusgeenin omaavien AA-tyypin hevostenomistajien vastausten keskiarvon ollessa kaikilla ratsuhevosten kyselyn osa-alueilla heikompi kuin CC- ja CA-tyypeillä. (Jäderkvist 2015) Raviorien astutusmainoksissa Hevosurheilun jalostuskuvastossa 2016 voidaan nähdä ravivarmuusgeenin tutkimustulosten vaikutus. Jalostuskuvastossa esiteltiin 33 suomenhevosoria. Näistä mainoksista neljässä eli ~12 % oli maininta ravivarmuusgeenin tuloksen olleen AA. (Suomenhevosten orimainokset 2016, 14-62) Sukulaisuus ja sukusiitosaste suomenhevospopulaatiossa Geneettisten etujen löytyminen (kuten ravivarmuusgeeni DMRT3) on herättänyt kasvattajien kiinnostuksen. Tämä voisi heijastua sukusiitosasteen entistä nopeampana nousuna etenkin suomenhevosravureissa. Sukusiitosaste on suomenhevospopulaatiossa herättänyt jo itsessään keskustelua ja siitä on valmistunut pro gradu -työ, Anna Ettalan tekemänä Helsingin yliopistosta (Ettala 2015; Partanen. Helsingin Sanomat , B 6-7) Oriiden määrä on suljetussa populaatiossa merkityksellinen. Väistämätöntä on, että sukulaisuus ja lopulta sukusiitos lisääntyvät suljetussa populaatiossa. Tietoisilla valinnoilla sitä voidaan hidastaa ja pitää jalostajien hallinnassa. Toisaalta sukusiitosaste voi nousta myös tiedossa olevien sukupolvien lisääntyessä. (Salonpää & Tenhunen 2016; Alérini, Hevosurheilu, , 15) Hevosilla sukupolvien välinen aika on muita kotieläimiä pidempi. Siksi vaikutukset tämän päivän jalostusvalinnoista näkyvät vasta useiden vuosien päästä. Sukupolvien välinen aika on Anna Ettalan pro gradun tutkimusaineistossa ollut lyhempi tammolla kuin oreilla. Tammojen sukupolvien välinen aika oli keskimäärien 11,7 vuotta. Oreilla vastaava luku oli 13,1 vuotta. Keskimääräisesti koko populaatiossa sukupolvien välinen aika oli 12,6 vuotta. (Ettala 2015; Alérini, Hevosurheilu, , 15) 958 (246001S )(synt. 2014) ja tamma Ypäjä Molla (246001S ) (synt. 2015). Poola itse jatkaa siitoksessa ja sillä on paljon tammajälkeläisiä, joten tämän tammalinjan jatkuu vahvana ja mahdollisesti jopa haarautuvana kuten se on aikaisemminkin oksinut hienoja haaroja tuottoisimmista kohdin. Tällaisissa yksilöissä voidaan ilmentää Siittolanmäen kasvatuksen ja jalostuksen tulokset. Kun tammalijaa seuraa, voi huomata jopa ulkoisia yhteneväisiä piirteitä sukupolvelta toiselle. Kun urheiluhevoselle soveltuvat ominaisuudet saadaan periytymään sukupolvelta toiselle, se kestää aikaa ja kehittyy koko ajan. Orivalintoina on käytetty sekä ulkopuolisia että oman kasvatuksen hedelmiä. Sopivan parituskumppanin löytäminen vaatii systemaattisuutta. Kantaa on jalostettu pitkän tähtäimen suunnitelma silmällä pitäen Ratsusuomenhevosjalostuksen kehitys Siittolanmäellä Ratsujen osalta tutkimusaineisto oli hankalaselkoinen. Hippos ei pidä kirjaa ratsujen suorituksista ja Suomen ratsastajainliiton rekisteristä niitä oli erittäin vaikeaa onkia. Tämän seikan nojalla on todettava, että tässä olisi toiseen opinnäytetyöhön hieno aihio. Tutkimusaineistostani sai kuitenkin joitakin faktoja jalostusarvosteluihin liittyen. Ratsujen määrästä voidaan muodostaa karkea arvio vähentämällä syntyneiden varsojen määrästä startanneet varsat (taulukko 6). Toki muutamat lopulta ratsuiksi päätyvät varsat pääsevät ensimmäiseen starttiinsa asti, mutta vastaavasti kaikki ajohevosina toimivat suomenhevoset eivät pääse radalle asti. Lisäksi on huomattava, että nuorimmat eläimet eivät ole voineetkaan tulla radalle vielä aineiston kokoamishetkellä. Näihin tosiseikkoihin suhteuttaen on kuitenkin havaittavissa, että ratsujen prosentuaalinen osuus on nousussa. R-suunnalle jalostusarvosteltuja eläimiä oli yhteensä vuosina syntyneissä 98 kpl. 53 Kilpailukykyinen hevostalous tarvitsee kotimaista kasvatusta Thuneberg Terhi 1, Pussinen Sirpa 1, Mäenpää Minna 2 ja Louhelainen Suvi 2 1 Hämeen ammattikorkeakoulu, Mustialantie 105, 31310 Mustiala, etunimi.sukunimi@hamk.fi Osteokondroosi (irtopalat). Selkävaivat. Iskiastyyppiset oireet Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 12. Ominaisuuksien periytymistä tutkitaan risteytyksillä 1. Avainsanat 2. Geenit ja alleelit 3. Mendelin herneet 4. Monohybridiristeytys

Samalla voidaan tehdä hoito nivelensisäisesti siistimällä vaurioituneet rustoalueet ja poistamalla irtopalat. Nuorten koirien kasvuhäiriöissä toimenpiteet on syytä tehdä mahdollisimman aikaisessa.. http://www.ratsastusvaruste.fi/product_info.php?products_id=4929 4929 Wintec Easy-Change irtopalat, etu-/takapalat (12mm/16mm) https.. Kintereessä oli hieman ihonalaista turvotusta ja pieni nestekertymä. Jänne ja sidekudos olivat kuitenkin kunnossa, joten mitään järeämpää hoitoa ei pitäisi tarvita. Toinen kinner oli täysin puhdas, mutta..

Palat iskee irtopalat sisään NHL

24 Jalostusarvostelupalkinnoista voidaan lukea orien suoritusten ja rakenteen laatua. J-suunnan jalostusarvostelupalkinnot (kuvio 3) kertovat siitä, että eniten käytetään jälkeläis- ja I-palkinnon oreja. Osan palkitsemattomista oreista lausunnoissa oli merkintä esimerkiksi irtopalahavainnosta, joka estää niiden palkitsemisen, mutta ne ovat kantakirjassa suorituksiensa poikkeuksellisuuden nojalla. Nykyisessä jalostusohjesäännössä tämä on kirjattu tarkoittavan ykköspalkintoon oikeuttavia suorituksia. R-suunnan jalostusarvostelupalkinnot ovat hyvin samankaltaiset J-suunnan kanssa jakauman osalta. Vain I-palkinnon oreja on selvästi vähemmän. Tämä voi kertoa arvostelun kireydestä, sillä toisen palkinnon oreja on vastaavasti enemmän kuin J-suunnalla. Kuvio 3. J-kantakirjaorien ja R-kantakirjaorien jalostusarvostelupalkintojakauma astutuskaudella P- ja T-suuntien jalostusarvostelupalkintojakauma (kuvio 4) heijastaa näiden pienien suuntien arvostelun tilannetta. P-suunnalla ei ole laisinkaan palkitsemattomia oreja. Tämän voidaan katsoa viittaavan pienhevosten laatuun palkitsemiskriteereihin nähden. T-suunnalla jälkeläisarvostellut hevoset puuttuvat kokonaan ja kolmannen sekä palkitsemattomien orien määrä on suuri. Tämä voi kertoa suunnan palkitsemistason vaatimuksesta nykyiseen hevoskannan tasoon nähden. T-suunnan jalostusohjesäännössä jälkeläispalkitsemisen vaatimuksia muutettiin ja tällaisissa katsannoissa näkee, että tämä oli ajankohtainen uudistus. 19 Leikkaus oli sujunut hyvin, eikä kintereessä onneksi ollut mitään muuta vialla kuin tuo sivusiderepeämä. Kintereeseen laitettiin ruuvit, joiden väliin pujotettiin jonkinlaista siimaa repeytynyttä.. 11 korostaa pienhevosten merkitystä oikeina käyttöhevosina. (Kannisto & Merimaa, esitelmä ) Työhevos-suunnalle (T-suunta) suuria muutoksia perinteiseen suorituskokeisiin eli käynti-, juoksu-, ja vetokokeeseen ei tehty. Sen sijaan ennen helpompana vaihtoehtona pidetty työhevosten ajettavuuskoe (Ta) koki muutoksen, kun siihen sisällytettiin kevennetty vetokoe. Tässä kokeessa hevosen tulee vetää vähintään 300 kg painoista rekeä hiekkaesteessä kaksi 10 m porrasta, joiden välissä se pysäytetään 30 sekunnin ajaksi. Tällä kokeella pyritään testaamaan työhevoselle ominaista luonnetta ja yhteystyöhalua. Kuorma ei ole työhevoselle raskas, mutta se on kohtuullinen perusvastus. (Louhelainen & Timlin, esitelmä ) T-suunnan jälkeläispalkitsemisrajoja muutettiin erottamalla jälkeläispalkintorajat kokonaan ratsu- ja pienhevossuunnista. Nyt työkantakirjaorille riittää entisen 15 kantakirjatun jälkeläisen sijaan 6 jälkeläistä, joista yksi voi olla myös vaihtoehtoisesti valtakunnallinen työmestari. (Louhelainen & Timlin, esitelmä ) T-suunnan muutoksissa valiokunta on huomioinut kannan merkittävän pienenemisen. Suunnalle halutaan tuoda uutta arvoa ns. monimuotoisuuskantakirjana, joka tukee nykyistä virinnyttä kiinnostusta työ- ja rekiajoa kohtaan. Tällöin absoluuttiset työhevosominaisuudet eivät ole enää kaikkein tärkein arvostelukohta, vaan etenkin luonne korostuu ja kaikki toimet suunnan muutoksille ovat lähteneet siitä, että suunta saataisiin säilytettyä. (Louhelainen & Timlin, esitelmä ) 2.3 Genetiikka uhka vai mahdollisuus? Genetiikasta tiedetään koko ajan enemmän. Tämä tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että eettisiä kysymyksiä. Monet havainnot antavat jalostajille työkaluja tehdä yhä varmempia valintoja, mutta samalla eteen nousee koko populaation hyvinvointia koskevat kysymykset, jos valikoidut yksilöt saavat siinä liikaa vaikutusvaltaa. (Lähde 2016, 65) Jalostajat voivat hyödyntää genetiikan tuntemusta monilla tavoilla. Se johtaa käytännön jalostustyöhön, kuten alkionsiirtoon, jolla sukupolvenvälistä aikaa voidaan lyhentää ja geneettistä edistystä nopeuttaa. Toisaalta pystymme valitsemaan eläimiä ja luokittelemaan niitä jalostusarvonsa mukaan esim. indeksejä hyödyntäen. (Lähde 2016, 65; Peltonen, esitelmä ) Suomenhevosjalostuksessa suorituspainotteisuudella on aina ollut iso rooli. Raviurheilun tarpeet ovat pitkään ohjailleet suurta osaa populaation jalostusvalinnasta. Nykyisin tosin ratsujen ja harrastehevosten osuus on kasvussa, kun enää vain kolmannes syntyvistä varsoista tulee radalle. Vaikka tietoisuus genetiikasta ei ole aina ollut yhtä laajaa kuin tänä päivänä, on silti yksinkertaisella suoritusominaisuuksia suosivalla kaavalla saatu aikaan geneettistä edistymistä. Nuoret suomenhevoset ovat ikäluokka ikäluokalta nopeampia ja toisaalta ratsut yltävät parempiin suorituksiin jo rakenteellisten ominaisuuksiensa avulla. (Peltonen 2014, 98; Peltonen, esitelmä ) 6

22 Suurimmat esteet alkionsiirron kehittymiselle tämän hetken tilanteessa ovat sen korkeat taloudelliset kustannukset. Kustannukset koostuvat sekä eläinlääkärin toimenpiteistä että useiden tammojen kiimojen synkronoinnista, sillä yhtä luovuttajatammaa kohden tulisi olla muutamia vastaanottajatammoja. Kiimojen synkronointi vaikuttaa alkionsiirron kustannuksiin merkittävästi. Aiemmin mainittu superovulaatiotekniikan kehittäminen hevosille toimivaksi toisi tekniikkaan varmuutta ja voisi nostaa menetelmän onnistumisprosenttia. Hevosten alkiot pakastuvat nykyisillä tekniikoilla nautoja heikommin. (Reilas 2015; Lehto. Hevosurheilu ) Optimaalista tulevaisuudessa olisi, jos alkionsiirtoa alettaisiin Suomessa käyttää yhä nuoremmille tammoille, juuri niiden kilpauran mahdollistamiseen. Tällöin luovuttajatamman tiinehtyminen ei muodostuisi yhtä suureksi ongelmaksi kuin se on nykyisin, kun luovuttajatammat ovat Suomessa iäkkäitä. Nautatalouden puolella juurikin nuorien yksilöiden kautta alkionsiirroista haetaan nopeutta jalostukseen. Toki alkionsiirto on myös potentiaalinen vaihtoehto niille ongelmatammoille, joiden jalostusarvo on suuri, mutta ne eivät itse syystä tai toisesta pysty kantamaan varsaa. (Reilas 2015; Lehto. Hevosurheilu ; Heikkonen 2014) 3 ASTUTUSTILASTON 2015 ANALYYSI Vuosi 2015 oli käänteentekevä astutuskausi, koska astutusluvut lähtivät suomenhevosten osalta nousuun. Rodun osalta pitkään jatkunut alamäki taittui ja kokonaismäärässä astutuksia oli suomenhevosilla enemmän kuin lämminverisillä. Suomen Hippos koostaa vuosittain julkaistavan astutustilaston. (Mäenpää 2016, 127) Suomenhevosjalostuksen nykytilaa arvioidessa astutustilasto on tärkeässä osassa joka vuosi tuotettavaa tilastodataa. Kokosin Suomen Hippoksen astutustilastosta aineiston koko valtakunnassa käytetyistä suomenhevosoreista, josta pystyin analysoimaan astutusten ja jalostukseen käytettävien orien tarkempia tietoja käänteentekevältä vuodelta Aineistossa oli astutuskaudella käytetyt 207 suomenhevosoria. Aineistoon kirjattiin Hippoksen ilmoittamien perustietojen eli nimen, jalostussuunnan ja astutusmäärän kaudella 2015 lisäksi seuraavat tiedot: syntymävuosi, isä, BLUP-indeksi, jalostusarvostelu- ja jälkeläispalkinnot, ensimmäisen ikäluokan syntymävuosi, mahdollinen erikoisväri sekä mahdollinen mainos sukupostin orikatalogissa 2016 (kerätty ). BLUPindeksi kerättiin perustietojen ohella ensimmäisen kerran vuoden 2014 laskentatuloksen mukaan ja toisen kerran vuoden 2015 mukainen indeksi-lukema sekä arvosteluvarmuus. Sukupostin verkkopalvelusta kerättiin orien sukusiitosasteet. Nämä tiedot kerättiin käsin Hippoksen Heppa-järjestelmästä ja Sukupostin verkkopalvelusta ja -orikatalogista. Jalostussuuntiin jakaminen oli ongelmallista joidenkin orien kohdalla. Tämä koski niitä muutamaa oria, jotka on arvosteltu kahdelle jalostussuunnalle. Tällaisia oreja oli aineistossa viisi kappaletta ja kävin niillä astutetut 17 LIITE 1 Jalostusvaliokunta 4.6.2014 Lämminverisen ravihevosen kantakirjaan merkitseminen, jalostusarvostelu ja siitokseen käyttö (www.hippos.fi) Hevosten rekisteröintiin ja kantakirjaan merkitsemiseen Aseteltiin oven irtopalat varovasti raameihin, ja koko tonnin komeus nostettiin risaisille irtojaloille - ihan vaan tämän päivän kuvausrekvisiitaksi. Emergency timpuri on tilattu perjantaiksi

Terveys puhuttaa

Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back

34 Kuvastettaessa Siittolanmäkeen kytköksissä olevien orien laatua on valitettavaa, ettei jalostusarvostelemattomia oreja voida ottaa katsontaan vertailukelpoisesti mukaan. Kun tarkastellaan kuitenkin jalostusarvosteltuja hevosia niiden palkitsemisen mukaan on huomattavaa, että palkittuja oreja on prosentuaalisesti mitaten suuri osa. Verrattaessa R- ja J-suuntien kuvioihin (aikaisempana kuvio 3), joita suuri osa tarkastelun oreista edustavat, erona on, että palkittujen orien osuus on suurempi (kuvio 6). Palkitsemattomia oreja on noin suhteessa kolmannes vähemmän kuin R- tai J-suunnan vastaavissa otoksissa. Tosin palkittujen orien suhteessa Siittolanmäen otannassa on palkittuja tasaisesti eri palkintoasteille kun R- ja J-suuntien vastaavissa katsannoissa I- ja II-palkinnon oreja on suhteessa III-palkinnon oreihin enemmän. Kuvio 6. Siittolanmäellä kasvatettujen ja neljän ensimmäisen polven sisällä mäelle kytköksen omaavien orien määrät jalostussuunnittain ja jalostusarvostelupalkintojakauma. Isä-poika -yhdistelmiä oli 10 eli 21 % Siittolanmäkeen kytköksissä olevista oreista. Yleisimmät isät olivat omat kasvatit Taikuri ( J Valio) ja Hermeli ( R Valio). Taikuri oli neljän orin isänä, mutta sen poikien astutusmäärät olivat maltillisia. Myös Hermelin kolmen pojan astutusmäärät olivat samaa tasoa Taikurin poikien kanssa. Nämä kaksi oria ovat lisäksi hyvin erisukuiset keskenään ja käytetty oman suuntansa jalostuksen edistämiseen. Siittolanmäkeen tavalla tai toisella kytköksissä olevilla hevosilla keskimääräinen sukusiitosaste oli 3,872 %, eli selvästi koko aineistoa matalampi ja samankaltainen R-suunnan otannan kanssa. Siittolamäkeen kytköksissä olevista oreista 16 (34 %) oli erisukuisiksi määriteltyjä ja sen lisäksi 12 (26 %) oli vain yksi valtaori suvussaan. Näin ollen 60 % Siittolanmäkeen kytköksissä olevista oreista oli melko erisukuisia. Vain yhdellä orilla oli kaikki neljä valtaoria suvussaan. 2950 Varsamäärissä on nähtävissä selvä piikki 1980-luvulla, jolloin syntyvien varsojen määrä oli jopa 30 varsaa vuodessa. Nämä vuodet ovat myös ne jolloin prosentuaalisesti on tehty enemmän karsintaa jalostukseen käytettävistä eläimistä. Varsamäärät pienenevät tultaessa 1990-luvulle, jolloin on syntynyt yleisesti katsoen varsaa vuodessa. Tässä on havaittavissa ikäluokkia, joista yhtäkään ei ole jalostusarvosteltu. Esimerkiksi vuonna 1991 syntyneet varsat, joiden joukossa on tamma Alleri ( ), josta ovat mm. tammat Ulleri ( J) ja Ypäjä Illeri (246001S ). Alleri on ollut tuottoisa tamma ja hyvä osa Siittolanmäen jalostusaineista. Tämä osoittaa, ettei kaikkia hyviä jalostuseläimiä ole esitetty jalostusarvostelussa (esimerkiksi kilpailutulosten puuttumisen takia). Siirryttäessä uudelle vuosituhannelle eli 2000-luvulle varsamäärät ovat jatkaneet laskuaan. Suomenhevosia on syntynyt korkeimmillaan kymmenkunta ja alimmillaan vain kolme varsaa vuonna Varsamäärien pienuudesta huolimatta on laatua pidetty yllä. Tämä näkyy ikäluokkamenestyjinä useissa lajeissa. Jatkettaessa 2010-luvulle ovat varsamäärät pysyneet tasaisesti kymmenen ja neljän välillä. Varsanäyttelyiden tietojen mukaan hyvin suuri osa syntyvistä varsoista on pyritty näyttämään jossain vaiheessa näyttelyssä 2000-luvun suomenhevosvarsoista. Kun jalostusarvosteltuja eläimiä tarkastellaan (kuvio 8) jalostussuunnittain ja syntymävuoden perusteella vuosikymmenittäin, voidaan huomata erinäisiä seikkoja Siittolanmäen jalostustyön tuloksista. Vielä 1970-luvulla työhevosten jalostusarvostelumäärä on ollut kymmenen paikkeilla. Tällöin J- ja R-suunnille arvosteltujen eläinten määrä on ollut miltei yhtä suuri. P- suunnalle kantakirjattujen määrä on kautta aikain ollut pieni Siittolanmäellä. Pienhevonen ei ole koskaan ollut Siittolanmäen jalostuksen kohteena. Esimerkiksi armeija tarvitsi isoja hevosia miehille ratsuiksi. Tosin esimerkiksi legendaarinen jalostusori Kelmi ( R Valio) ei ollut kuin 151cm säkäkorkeudeltaan. Kelmillä on useita pienhevoskokoisia jälkeläisiä. 45 Irja Sinivaaran kirjoittama tv-näytelmä Matka Viipuriin taitaa hakea samaa rentoutta, muttei löydä. Juoninäytelmä vaatii muuta. Irtopalat ja -aiheet hajottavat muutenkin hataraa tarinaa

ja tällä videolla irtopalan poisto - Eläinsairaala Aist

  1. ä.Minä olen täällä omalla nimelläni ja naamallani. Jos on asiaa odotan samaa muiltakin suunsa avaajilta. Se on vähintäänkin kohtuullista.Mitä ilmeisim
  2. en
  3. ORIIDEN HYVÄKSYMINEN JALOSTUKSEEN RATSUSUUNNALLE JA PIENHEVOSSUUNNALLE RATSASTETTAVUUSKOKEELLA HYVÄKSYTTÄVÄT SUOMENHEVOSORIIT SUOMEN HIPPOS RY 2017 SUOMENHEVONEN R- ja Pr-suunta SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISIÄ
  4. Klinikalla tehtiin taivutuskokeet, joissa ell totesi aristamista sekä oikeassa takasessa, että vasemmassa etusessa. Päätettiin ottaa vielä kuvat ja niistä vahvistui se, että etupolvessa sekä taka kintereessä..

Ypäjän siittolanmäen suomenhevoskannan

Tunnusluvut 2015 Suomen Hippos ry ja tytäryhtiöt SUOMEN HIPPOS RY Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestö Pitää rekisteriä ja kantakirjaa kaikista Suomessa kasvatettavista hevosroduista Johtaa Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back 1 Tutkimuksen tavoite Kartoittaa suomenhevospopulaatiossa osteokondroosin (OD) esiintyvyyttä ja periytyvyyttä (heritabiliteetti) Osa suomenhevosten jalostusohjesäännön Suomen Hippos ry SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut ohjesäännön 9. päivänä joulukuuta 2004 1. Johdanto Suomenhevonen on alkuperäinen Suomessa kehitetty hevosrotu,

Rakkimus & Hane: Irtopalat vaan putoile

  1. veristen hevosten kasvattamiseen ja jalostamiseen liittyviä aihepiirejä
  2. .Kyynärnivelen..
  3. en. Tämä kuitenkin osoittaa, että poikkeukselliselle yksilölle voidaan sallia myös yksi vakavampi virhe, jos siitä saatavat jalostukselliset hyödyt ovat riskiä suurempia. (Kemiläinen 2016, 70) Best Linear Unbiased Prediction = BLUP-indeksi Jalostajien avuksi on kehitetty tilastollisia jalostuksen indeksejä. Ravihevosilla yksilö- ja jälkeläisindeksit alettiin laskea ja julkaista 1980-luvun keskivaiheilla. Yksi yhtenäinen indeksi eli BLUP-indeksi otettiin käyttöön vuosituhannen vaihteessa. Indeksin tarkoituksena on osoittaa suhteellisella lukuarvolla eläimen geneettinen taso tämän hetken vertailustandardiin nähden. Indeksi korjataan monin erilaisin tavoin ympäristötekijöiden häivyttämiseksi ja yksinomaan geneettisen arvon paljastamiseksi. (Ojala, Peltonen & Saastamoinen 2007, ) BLUP-indeksi peilaa vuosittain suhteellista populaation keskiarvoa vuotiaiden suomenhevosravurien tasoon. Tämä taso muodostaa indeksilukeman 100. Näin indeksi kovenee alinomaa, kun geneettinen edistys tuo mukanaan uusia parempia ikäluokkia standardi-ikään. Indeksin sisällä on painokertoi

Jalostuspäivät 10.2.2016 Suomenhevosen geneettisen vaihtelun arviointi sukupuutiedoista Asko Mäki Tanila Helsingin yliopisto Jalostuspäivät AMT 2016 1 Sillon tlee hyvä vuas, kom pyhämiäste ja joulun välill SUOMENHEVOSTAMMAN KANTAKIRJAUS RATSUSUUNNALLE 1. Kantakirjauksen tavoitteet ja merkitys Jokaisella hevosrodulla on oma kantakirja, jossa määritetään jalostustavoitteet sekä menetelmät, joiden avulla tavoitteisiin Ravihevosilla kun jalat on kaikkein tärkein niin ne pitää olla kunnossa, jalkojen mahdollinen livä (ja monilla yleinen) kierteisyys ei ole ongelma mutta heikkoudet, irtopalat ja luuliiat on Asiantuntijana Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus KASVATUS JA JALOSTUS Kasvatuksen ja jalostustyön kehittäminen on osa suomenhevosen brandia ja sen vahvistamista. Jos harjoitettavat toimenpiteet eivät

33 02R) sekä E.V. Johtotähti näkyvät yhdistelmissä useamman kerran. Suurempia yksittäisen orin vaikutuksia ei sinällään ole havaittavissa. Kaikkien jalostusarvostelemattomien orien ensimmäinen ikäluokka oli syntynyt aikaisintaan vuonna Tästä voidaan päätellä, että orit pyritään jalostusarvostelemaan, vaikka niitä käytettäisiin jalostukseen jo ennen itse kirjaamista. Toinen syy voi olla nuorien orien yksittäinen käyttö omiin tarkoituksiin. Sukusiitosaste on keskimäärin 4,882 %, joka on hieman korkeampi kuin koko aineiston keskiavo. Korkein jalostusarvostelemattomien orien sukusiitosaste oli 9,207 % ja alhaisin koko aineiston alhaisin eli 0,96 %. Alhaisimman sukusiitosasteen omasi Saran Sovitus ( ), joka on hyvin erisukuinen ja molemmilta puolilta selvästi kytköksissä Siittolanmäkeen. Erikoisvärin omaavia oreja oli huomattava määrä jalostusarvostelemattomissa oreissa verrattuna muihin jalostussuuntiin. Kokonaisuudessaan 11 oria edusti jotakin erikoisväriä (musta, kimo, voikko tai päistärikkö) joka on 31 % jalostusarvostelemattomista oreista. Näillä oreilla oli yhteenlaskettuna 26 astutusta eli 26 % jalostusarvostelemattomien orien astutuksista. Yleisesti ottaen puhutaan kotisiitoksesta, kun kyseessä on jalostusarvostelematon ori. Muutamien enemmän astutuksia keränneiden orien jälkeläisiä tutkiessa oli kuitenkin selvää, että orilla oli astutettu myöskin ulkopuolisten tammoja. Näillä varsoilla ei ole ravikilpailuoikeutta. Viidellä jalostusarvostelemattomalla orilla oli orimainos Sukupostin orikatalogissa heinäkuussa Näistä mainoksissa yhteen oli selvästi kirjattu, etteivät jälkeläiset saa ravikilpailuoikeutta jalostusarvostelemattomuuden takia. Muissa neljässä ei ollut minkäänlaista mainintaa orin arvostelemattomuudesta. 3.2 Siittolanmäen kasvattien vaikutus astutustilastossa Siittolanmäellä kasvatettuja hevosia oli astutustilastossa yhteensä kahdeksan. Korkeimmalla tilastossa oli Löytävä ( J) 24. sijalla 13 astutuksella. Neljän ensimmäisen sukupolven sisällä Siittolanmäen kasvatteja oli 39 orilla. Näistä korkeimmalla astutustilastossa oli Huiman Pyste ( J) 15. sijalla 20 astutuksella, jonka isä on Ypäjän kasvatti Pysteri ( JTa). Yhteensä ypäjäläistä verta kiersi lähisukulaisten kautta 23 % astutustilaston oreista. Suurin vaikutus Siittolanmäellä on ollut kasvattien osalta juoksijakantakirjan neljän orin kautta ja ratsukantakirjaan kahden kasvatin ja välillisesti lähisukulaisten osalta 11 orin kautta. Ta-suuntaan oli merkitty kaksi Siittolanmäellä syntynyttä oria ja yksi lähisuvultaan ypäjäläinen. Pienhevosissa ei ollut ainuttakaan Siittolanmäen suoraa kasvattia, mutta kolme lähisuvultaan ypäjäläistä. Jalostusarvostelemattomia oreja, joilla on välillinen yhteys Siittolanmäkeen lähisuvun kautta, on kymmenen. 28 Varsinaista nivelrikkoa Laralla ei ole todettu, muuta kuin vasemmassa kintereessä löytyy muutoksia eli kinnerpatti. Tuo kinnerpatti muistuttaa aina silloin tällöin olemassa olostaan, joten olen halunnut ottaa.. 36 vosten taustoista johtuen. Kantakirjauksessa pimentoon jäivät eritoten monet taloudellisesti tärkeät aspektit kuten: terveys, kestävyys ja hyvä rehun käyttökyky. Näitä ominaisuuksia ei voida osoittaa lyhytaikaisilla kokeilla kuten kantakirjauksessa, vaan ne vaativat pitkäaikaista tiedon keruuta hevosen työkäytöstä. Siitosorien kohdalla arviointia tulisi tehdä sen täysikasvuisten jälkeläisten ja niiden emien vastaavien pitkäaikaisten tietojen perusteella. Tämä kaikki tukee siis yhtenäisen suuren valvotun ja tutkitun jalostushevospopulaation perustamista. Kuitenkin koko ajan silmällä pitäen yksittäisten maanviljelijöiden etua, joka realisoituu tutkitusti kannan parhaimmistoon kuuluvien jalostusorien muodossa. Sihvola (1932) kumoaa jyrkästi kirjoituksessaan epäilyt, joita jalostuslaitosta kohtaan oli osoitettu. Ensimmäisenä mainitaan maanviljelijöiden huoli heidän ja paikallisten hevosjalostusliittojen toiminnan rampautumisesta, jos hevosia tuotetaan laitosmaisesti markkinoille. Sihvola vastaa tähän kärkevästi osoittaen vuotuisen hevosen tarpeen, jota edes suunnitellulla sadan tamman siittolalla ei millään kyettäisi täyttämään. Myös laitoksen perimmäinen tarkoitus tuottaa laadukkaita siitosoreja oli ennemminkin viljelijöiden ja hevosjalostusliittojen etu kuin haitta. Orit oli kuitenkin tarkoitettu myytäviksi maakuntiin, jotta hevoskanta kehittyisi maanlaajuisesti paremmaksi, eikä vain laitoksen sisäisesti. Maanviljelijöiden hyvien tammojen potentiaalisia jälkeläisiä oli myös mahdollista myydä hevosjalostuslaitokseen, kannan monipuolisuuden ylläpitämiseksi. Toiminnan kustannukset arveluttivat kansaa. Tähän Sihvola (1932) vastaa perustelemalla laitoksen hevosten käyttöä tilan töissä. Joutilaina saivat olla vain varsat. Samalla tultaisiin saamaan arvokasta tutkimustietoa vuosien työkäytöstä kotoisella rodulla paikallisissa olosuhteissa. Tämä tutkimusnäyttö voisi kehittää ja paikata heikkoa taloudellisten ominaisuuksien arviointia kantakirjaustilaisuuksissa. Ylimääräisistä hevosista saataisiin myyntituloja. Armeijan hevosvahvuus oli yksi peruste hevosten pidolle Siittolanmäellä. Kirjoituksessa perustelut ovat selkeitä ja aukottomia. Mitä ilmeisimmin se vakuutti ihmisiä siinä määrin, että hevosjalostuslaitos Siittolanmäelle todella toteutui. Toiminnan alkuvuosina Siittolanmäellä keskityttiin paitsi kouluttamaan osaavia hevosenhoitajia ja kengittäjiä, pitämään yllä armeijan hevosvarikkoa ja ratsukoulua sekä myös hevosjalostuksen tutkimustyöhön. Tuolloin tutkittiin esim. hevosten kasvua ja -kehitystä aina sikiövaiheesta nuoriin hevosiin ja tammojen tiinehtyvyyttä sekä maidontuotantoa. Yhteistyötä tehtiin myös muiden oppilaitosten kanssa, kuten Eläinlääketieteellisen korkeakoulun kanssa, jonka opiskelijat pääsivät harjoittelemaan käytännön tiineystarkastuksien tekemistä sekä kiimakontrolleja Siittolanmäen tammoille. (Palovaara 1997, 7-17) 4.1 Käytännön hevosjalostus alkaa Ypäjän Siittolanmäellä Suuri henkilö Siittolanmäen historiassa on sen ensimmäinen johtaja agronomi Osmo Aalto. Aalto toimi pitkään mäellä ( ) ja istutti alusta alkaen tutkimuksen ja kehittämisen isoksi osaksi laitoksen toimintaa. Ennen 31 Kinnerpatti on hevosilla esiintyvä krooninen nivelrikkoinen epämuodostuma kintereessä, pääasiallisesti kolmannen metatarsaaliluun, kolmannen tarsaaliluun ja keskimmäisen tarsaaliluun sisäpinnalla. Sitä esiintyy eri hevosroduilla, mutta islanninhevoset ovat sille erityisen alttiita Darlinks-irtopalat. Nomination -irtopalat. Muumiriipukset. Riipusketjut

Munaton ja vähän muutakinton mies kotii

Pakko kommentoida vähän juuri sen ocd:n suhteen. Mie uskon, että olkanivelten kuvaaminen tulee jossain vaiheessa vähintäänkin suositukseksi bortsuilla, jotka jalostuskoiria, ja nimenomaan suositukseksi kuvata nuorena. Miksikö olkanivelet: olkanivel on yleisin, ja koska iso nivel, jää helpommin pimentoon koska oireettomia on. Kintereessä/kyynäressä/polvissa koirat oireilevat herkemmin ja näin ollen nämä tapaukset tulevat esille ilman oireettomien kuvaustakin yleensä. Miksikö nuorena: osa leesioista täyttyy ja röntgenologisia muutoksia ei näy välttämättä enää yli 2- vuotiailla. Oireettomia ocd-tapauksia tulee kuvattua silloin tällöin, yllättävänkin usein, ja fakta on se, että oireettomuus ei tee niistä yhtään sen terveempiä geneettisesti kuin niistä, jotka ovat oireilleet/leikattu. Vaiva on rodussa selkeä ongelma, ja kuvaaminen on varmasti halpa ja helppo keino skriinata ja saada tietoa lisää. Ehdottomasti suosittelen kuvaamista, nimenomaan rodun eteenpäin viemisen vuoksi, oli yhdistelmä riski tai ei! Hevoskasvatus Opas 3/4 Suvi Louhelainen ja Terhi Thuneberg (toim.) Hevosyritys huippukuntoon (2010 2013) Hevoskasvatus Opas 3/4 Suvi Louhelainen ja Terhi Thuneberg (toim.) Hämeen ammattikorkeakoulu Suvi 1 / 8 Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? Katariina Mäki Ensimmäinen koirien lonkkanivelen kasvuhäiriön, lonkkavian, vähentämiseksi tarkoitettu vastustamisohjelma on ollut Suomessa Mua jäi kyllä kovasti harmittamaan, kun mun piti heti saada ne irtopalat pois noista sabloonista. Kun jos olisin vähän pitemmälle ajatellut, olisin poistanut ne vasta sitten, kun olisi ollut samalla aikaa koota ne.. 23 tammat ja niiden mahdolliset näyttely/jalostusarvostelu-suuntaukset läpi. Tällä perusteella sekä joidenkin orien osalta subjektiivisen näkemykseni nojalla, jaoin orit niille parhaiten jalostuskäyttöä kuvaavaan jalostussuunnan profiiliin. Muutoin jalostusarvostelutilanne on Hippoksen astutustilaston tilanne eli Lisäarvoa aineisto sai linkittäessäni isä-poikayhdistelmät, eli mitkä isäorit ovat astutustilastossa poikiensa kanssa samaan aikaan. Luokittelin orit erisukuisiksi, mikäli ensimmäisen neljän sukupolven sisällä ei esiintynyt seuraavia valtaoreja: Vieteri, Hilu, Vokker tai Suikku. Merkinnän saivat myös ne orit, joilla oli vain yksi tai kaikki neljä manituista valtaoreista ensimmäisen neljän polven sisällä. Tutkiessani sukuja tein myös havaintoja Ypäjän Siittolanmäellä kasvatettujen hevosten esiintymisestä neljän ensimmäisen sukupolven sisällä asutustilaston oreista. Tällä pyrin valottamaan, kuinka suuri merkitys nykypäivänä Siittolanmäellä on ollut suomenhevosjalostukseen yleisesti. 3.1 Astutuskauden 2015 oriprofiili Astutuskaudella 2015 käytettiin 207 eri oria, joista 172 oli jalostusarvosteltuja ja 35 jalostusarvostelemattomia (taulukko 1). Juoksijasuunnalle kantakirjattuja oreja oli eniten, mikä peilaa rodun nykytilannetta osuvasti. Yksittäin tarkasteltuna vaikuttaa, että J-sunnan oreja olisi suurin piirtein yhtä paljon kuin muita oreja on yhteensä. Viereisestä taulukosta voidaan kuitenkin todeta, että 71 % astutuksista on keskittynyt näille oreille. Juoksijasuunnan oreja on siis vähemmän ja niiden saamat tammamäärät ovat suurempia, kuin muiden suuntien. Taulukko 1. Vuoden 2015 suomenhevosten astutustilaston orein kantakirjasuunta jakauma vasemmalla ja oikealla astutusten määrät jalostussuunnittain. Orit 2015 jalostussuunnittain Astutusmäärien J % väliset suhteet R % J % P 19 8 % R % T 2 1 % P 24 1 % Ta 8 4 % T/Ta 29 2 % Arvostelemattomat % Arvost % yht 207 yht 1601 Keskimäärin J-suunnan orilla oli noin 11,7 astutusta oria kohden, kun muilla astutussuunnilla määrä oli huomattavan pienempi. R-suunnan orilla astutusten määrä oli keskimäärin 6,2 kpl/ori, P-suunnan oreilla 2,6 kpl/ori ja T/Ta-suunnilla sekä jalostusarvostelemattomilla oreilla keskimääräinen astutusmäärä oli 2,9 kpl/ori. 18

3 ABSTRACT MUSTIALA Name of degree programme Option Author Noora Kesti Year 2016 Subject of Bachelor s thesis Exploration of Equine College Ypäjäs Finnhorse population and a review of today s Finnhorse ABSTRACT This thesis is made for Ypäjä Equine College request to explore the population of Finnhorses in Ypäjä and in Finland generally. The aim of the thesis was to reveal the progress of the Finnhorse population in Ypäjä and what are the most important topics in Finnhorse breeding in these days. This thesis includes three databases. Two of them were received from The Finnish trotting and breeding association and one is an interview of group of experts in Ypäjä Equine Colleges Finnhorse breeding. The service statistic of Finnhorses (2015) analysis shows that trotter stallions are on average longer in breeding than the other breeding sections and their foal amont is bigger. They had also higher inbreeding level on average than the other breeding sections of Finnhorse. Ypäjä has the highest impact in riding studs of Finnhorses in the service statics analysis. Riding studs had the lowest inbreeding level of the breeding sections in this study. The pony sized and working Finnhorse studs had small impact in whole population state today. Over all father and son -combinations were common in the service statistics of Finnhorses Especially trotter studs were usually more popular if they already had offspring racing. They had usually more mares than their sons had. In the Finnhorse population in Ypäjä there are clear signs of genetic progress in past decades in both trotting and riding horses. The perseverance of the breeding is shown in breeding programmes. That has clear influence on the Finnhorse population of Ypäjä. The state of population is good and it is being improved all the time. Keywords horse, equinindustry, The Finnhorse, Equine College Ypäjä, horse breeding, genetics, the service statics of Finnhorse, Pages 69p. ), valitse yksi teema (seitsemän eri teemaa; koiran tehtävät hyppäämisessä) joista 3 erilaista harjoitetta -- maltti treenissä: nuoren koiran viimeiset luun luutumiset tapahtuvat 14kk iässä (kintereessä).. Näyttää olevan "Finaalissa" tuo kuvan vehe. Näyttäs siltä ett ei terotus tai kulmaan vääntö auta. "Ottokulmat" täysin kateissaa. Jos tolla reikää tekee, niin siit tulee ainaski 6 tuumanen.:) Myöhemmin muokattu: kipu ei ollutkaan kintereessä vaan reidessä ja polvessa. Jos pelkässä kintereessä on kipua niin ei kuullosta revähtymältä.. Oletteko varmoja ettei sillä ole kinnerpattia tai.. S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit

Irtopalat. Osta viiden tuuman irtopalat ja kiinnitä ne ruuveilla terän alapuolelle 45 hedelmää ori Uskottoman (6166 Vj) muodossa. Uskoton oli sekä itse hyvä ravuri ja osallistui kolmena vuonna kuninkuuskilpailuun että osoittautui hyväksi jalostusoriksi. Uskoton jätti merkittävän määrän kantakirjattuja jälkeläisiä Siittolanmäelle. Uskoton toimii isänä mm. periyttäjätamma Kevalle (200665Vj). Uskoton eli 24-vuotiaaksi koko ikänsä synnyinseuduillaan. Orin ensimmäiset jälkeläiset syntyivät 1959 ja viimeiset (Laine 2014, 404; Heiskanen 1987, 23; Suomen Hippos Ry 2015) Tammakantaa pystyttiin määrärahojen puitteissa vahvistamaan 1960-luvulla ostoeläimillä. Ostetut tammat olivat ravihevosina näyttöjä ansainneita tammoja kuten: Laikka (yh 61567), Erihari (29073) ja ravikuningatar Sato- Satu (500715). Näistä tammoista tuli hyvä lisä Siittolanmäen kantaan ja niitä käytettiin menestyksekkäästi jalostukseen. (Tunnela 2012) 6.3 Käytännön hevosaines Siittolanmäen kasvatit näkyivät raviradoilla ja menestyivät juoksijoina. Uskottoman jälkeläiset toivat menestystä. Näistä mainittakoon mm. ruuna Olle (kilp ) joka oli mm suurmestari, siitostamma Laikan tytär Saikka (703-71J Valio) ja Ystin (29875-Valio) tytär Systi (708-71J), joka kilpaili kuningatarkilpailuissa 1976 ja Kummankin mainitun tamman veri virtaa edelleen Siittolanmäellä. (Palovaara 1997, 34: 78; Laine, haastattelu ) Uudistunut jalostusohjesääntö ja muuttunut tilanne suomenhevosjalostuksessa näkyy Siittolanmäellä. Urheiluhevosten kasvatus on ollut koko ajan olemassa ja siitä päästään nopeasti reagoimaan muuttuneeseen tilanteeseen. Ratsuihin alettiin panostaa monin tavoin ja se tuotti tulosta. Yksi merkittävin toimi oli osaavan ratsuttajan palkkaaminen, joka mahdollisti suoritusperusteisen jalostusvalinnan myös ratsujen osalta. (Peltonen 2014, 92; Tunnela 2012) Jalostus perustui omien orien kuten Uskottoman ja nuorempien orien kuten: Pyräys (733-71J) ja Saari (594-71J) käyttöön sekä huipputason vuokraoreille. Vuokraoreista esimerkkeinä: Erilo (5731-Valio), Vieteri (407-71TJ Vj), V.T. Ajatus ( J), Hiluri ( Vj) ja Vokker (662-72J V). Näistä eritoten Erilo, Vieteri ja V.T Ajatus sekä Jonne (6731) ja Totti (739-74J) ovat oriita, joiden vaikutus näkyy sukutauluissa tänä päivänäkin. Niiden merkitys ei rajoittunut vain juoksijakasvatukseen, vaan toi yleisesti ottaen keveyttä myös ratsujalostuksen käyttöön jalostusaineksessa. (Tunnela 2012; Palovaara 1997, 34, Peltonen, haastattelu ) Ratsujalostus perustui aluksi yksinkertaisesti niiden yksilöiden ja tammasukujen jatkamiseen ratsusuunnalla, jotka eivät ole tuottaneet hyviä ravureita. (Tunnela 2012) Terttu Peltonen (haastattelu ) totesi osuvasti, että 1970-luvulla ratsujalostus oli ikään kuin salassa pidettävää. Pääsuuntana oli kuitenkin työhevonen, mutta nähtiin tarve muutokselle ja sen käytännön toteutukselle. 40 Kinnernivelistä löytyneet irtopalat (ELL T.Talvio) aiheuttivat sekudääristä kipua selkään, josta oire. Kintereessä/kyynäressä/polvissa koirat oireilevat herkemmin ja näin ollen nämä tapaukset tulevat.. Johdanto Keeshondien JTO 27-211 211 Mitä jäi käteen? Suomen Keeshond ry Outi Hälli 23.1.211 Sukusiitosprosentti Yksittäisen pentueen kohdalla sukusiitosprosentti ei saisi nousta yli 6,2 Vuoden 27 alusta

344 parasta kuvaa: KU - 2020 Kuvataide, Askarteluja lapsille ja

Elina poistetaan heti kun se on enimmät herunut, sillä kintereessä oleva tulehtunut paise ei varmastikaan ole kovin kiva juttu lehmällekään eikä tuo ota parantuakseen vaikka hoidettu onkin 32 kolmessa poika oli isäänsä suositumpia ja saanut enemmän astutuksia vuonna Keskimääräinen sukusiitosaste P-suunnan oreilla oli 4,220 %. Tämä on koko aineiston keskiarvoa hieman alhaisempi. Alhaisin aste oli 2,541 % ja korkein 8,763 % P-suunnan oreista. Vain yksi valtaori oli kolmella orilla, joista kahdella oli suvussaan Vieteri ja yhdellä Hilu. Suikkua tai Vokkeria ei ollut yhdelläkään vain yhden valtaorin omaavalla yksilöllä. Erikoisvärisiä oreja P-suunnan oreista oli 6 eli 32 %. Yleisin erikoisväri on musta (4 oria). Musta väri kulkee pienhevosissa lähinnä A.T. Ukko-Myrskyn sekä Tussarin -linjoista. Ainut hopeaväriseksi ilmoitettu ori astutustilastolla löytyy pienhevoskantakirjasta. Tämä ori on Ahon Odotus ( P) T- ja Ta-suunnan orianalyysi T- ja Ta-suunnan oreja oli astutustilastossa ja astutuksia niillä yhteensä 29. Merkittäviä isä-poika -yhdistelmiä ei ollut T-suunnan sisällä. Kaksi oria oli yhtä aikaa J-suunnalle kantakirjatun isänsä kanssa astutustilastossa. Kumpikaan näistä oreista ei ollut isäänsä suositumpi. Vain kahdella orilla oli ensimmäinen ikäluokka syntynyt ennen vuotta Aikaisin ikäluokka oli syntynyt yhdelle orille Tämä ori oli Tasuunnalle kirjattu E.V. Johtotähti ( Ta). Orilla oli suurin vaikutus T- suunnan oreista suomenhevospopulaatioon omalla yhteisvarsamäärällään 105. Lisäksi ori on kimo ja sitä on käytetty runsaasti värijalostukseen. Sen poikia löytyy ylempää varsinaiselta astutustilastolta, mutta pojat ja pojanpojat ovat yleisesti ottaen joko R-suunnalle jalostusarvosteltuja tai kirjaamattomia. Yhteensä E.V. Johtotähteen suoraan isälinjan kautta vetäviä oreja on tilastossa viisi ja niiden sekä isänsä yhteenlaskettu astutusmäärä oli 30 vuonna Sukusiitosaste T-/Ta-suunnan oreilla oli keskimäärin 4,014 %, joka on kokoaineiston keskiarvoa alhaisempi. Vain yksi valtaori oli viidellä eli 50 % T/Ta-oreista. Kun tähän lisätään erisukuiset eli 3 oria, voidaan todeta, että 80 % T-Ta-suunnan oreista on valtaoreista miltei vapaita. Yhdellä oreista on suvussaan kaikki neljä valtaoria, mutta sen Sukupostin orikatalogimainoksessa sitä onkin mainostettu jalostusarvostelusuunnastaan huolimatta juoksijajalostukseen Jalostusarvostelemattomien orianalyysi Jalostusarvostelemattomia oreja on astutustilastossa ja ne olivat saaneet 100 astutusta. Korkeimmalla astutustilastossa oli Veeran Valkea ( ), joka on kimo ori E.V. Johtotähdestä ( Ta). Tämä ori oli 26. sijalla tilastossa 13 tammalla. Isä-poika -yhdistelmiä oli peräti 15 kappaletta eli 43 % oreista. Värijalostukseen käytetyt orit Voiveikko (

Kun työkalua pyöräytetään kolmesti, kaapeli leikkaantuu oikeasta kohtaa ja kaapelivaippaa kuoriutuu sopivan mitan verran. Poista irtopalat Suomen Hippos ry NEWFORESTPONIEN JALOSTUSARVOSTELU 2017 1. JALOSTUSARVOSTELUN PERUSTEET Newforestponien kantakirjaan merkitseminen perustuu The New Forest Pony Breeding and Cattle Society:n (NFPB&CS) alkuperäkantakirjan BLUP-indeksejä lasketaan jo 17 rodulle Katariina Mäki Useimmat koirien jalostettavista ominaisuuksista, kuten myös lonkka- ja kyynärnivelen kasvuhäiriöt, ovat periytymistavaltaan kvantitatiivisia eli määrällisiä. Loppurata päästiin onneksi kuitenkin läpi, vaikka se pahuksen takiainen olikin edelleen kintereessä. A:n jälkeen oleva takaakierto oli niin mun mokani, kun vain voi olla

Miten teroitan 4:n vanaja kairan ilman sähkövekottimia? Kalastus

Purvario irtopalat 6kpl (#915922) - Astiatelineet

Nämä irtopalat mahdollistavat leiriytymisen myös varjopaikkaan kun irtokaapelilla voi antennin viedä sinne mistä suora näkyvyys satelliittiin Laadukas täyspuinen pöytä, jossa irtopalat jaloissa (pöytää voi madaltaa 5cm ottamalla palat pois). Palvelevia Stemma-kauppiaita jo yli vuotta. Olohuoneen sydän on laadukas ja tilaan sopiva WELSHPONIEN JA COBIEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ Suomen Hippos ry Evira vahvistanut 9.5.2016 1. Welshponit ja cob Welshponi on alkuperältään englantilainen ponirotu. Ponit jaetaan säkäkorkeuden ja tyypin mukaisesti

GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA. Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus

neulasyöttö irtopalat kipinäpinta. 1,20€/kpl OD - irtopalat, kehärengas, hinkukurkku, cerebellar hypoplasi, krooninen kesäihottuma, perinnölliset epämuodostumat. Terveys ja kestävyys Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 15. Populaatiogenetiikka ja evoluutio 1. Avainsanat 2. Evoluutio muuttaa geenipoolia 3. Mihin valinta kohdistuu? 4. Yksilön muuntelua Niin ne vuodet etenivät, keväällä 2010 Lotta kävi klinikalla huonontuneen laukan ja epäpuhtaiden liikkeiden takia ja sillä todettiin kuluneita niveliä, suuria rakoja nivelissä sekä kintereessä nivelrikkoa

Lonkka- ja kyynärniveldysplasian jalostukseen pian avuksi BLUPindeksejä 04.07.2002 MMM Katariina Mäki Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos / kotieläinten jalostustiede Lonkka- ja kyynärniveldysplasian 1 YPÄJÄN SIITTOLANMÄEN SUOMENHEVOSKANNAN JALOSTUSKARTOITUS Suomenhevosen nykytilakatsaus Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen ko, hevostalous Mustiala, syksy 2016 Noora Kesti Noora Kesti12 Geneettinen edistyminen on pysyvää. Monet ympäristötekijät kyllä vaikuttavat hevosen suorituksiin, mutta genetiikka on suorituskyvyn taustalla pysyvästi ympäristötekijöistä huolimatta. On arvioitu että 10 % kilpailumenestyksestä tulee hevosen rakenteesta ja 90 % lahjakkuudesta sekä kestävyydestä. Näin ollen kilpailumenestyksestä 20 40% on perinnöllistä ja 60 80% ympäristötekijöiden aikaansaannosta. Tämä pätee kaikille jalostussuunnille, sillä jalostettavana suomenhevonen on edelleen yksi rotu. Rotumääritelmä on edelleen ajantasainen ja siihen merkittävät jalostussuunnat vain yksilön suoritusten haluttu suunta. (Peltonen, esitelmä ) Geeneissä tapahtuvia parannuksia pystytään todentamaan tarkastelemalla: tuloksia, tilastoja, hevosten suorittamia näyttöjä sekä kliinisiä havaintoja. Sellaiset ominaisuudet, jotka ovat mitattavissa, periytyvät yleisesti ottaen hyvin. Periytymisaste (h²) on tällöin suuri. Esimerkiksi raviurheilun suomenhevosten kärjenleveys eli parhaidenhevosten saavuttama ennätys on tasaiseen tahtiin leventynyt viimeisen 25 vuoden aikana. Tämä tarkoittaa, että nykyisin on useita hevosia, jotka ovat alittaneet 1,22-ajan, kun 1990 niitä ei ollut vielä yhtään. Tämä on hyvä indikaattori siitä, että parannusta ravihevosten ennätystä varioivien geenien joukossa on tapahtunut. (Peltonen, esitelmä ) Kärjenleveydestä voidaan tehdä havaintoja myös ratsuhevosilla. Suomenratsujen kuninkaallisten alkuaikoina 1980-luvulla koulumestaruuden mitalistien tulokset olivat noin 60 % luokkaa. Nykypäivänä mitalistit saavat yleensä 70 % tuloksia. Tämän mahdollistaa hevosten ratsutyyppisessä rakenteessa lisääntynyt keveys, ryhti ja elastisuus. Myös ympäristötekijät ovat kehittyneet osaamisen myötä. (Laakso esitelmä, ) Ravivarmuusgeeni DMRT3 Genetiikka on osa jalostuksen arkipäivää jo tuotantoeläimillä. Vasta viime aikoina on tehty hevosurheilulle hyödyllisiä geneettisiä löydöksiä. Tällä hetkellä polttavin suomenhevosen kannalta tehty löydös on ruotsalaisen tutkijaryhmän tekemä geenimutaatio DMRT3-geeni. Tämä geeni yhdistää hevosen vasemman ja oikean puolen sekä vaikuttaa sen koordinaatioon huomattavasti. Käytännön tasolla tämä näkyy hevosella kilpailuvauhtisen ravin ylläpitokykynä tai käänteisesti laukan laatuna ja hyppykykynä. Osa suomenhevosen monikäyttöisyydestä on siis kiinni tämän geenin esiintymisestä yhdessä kaikkien ympäristöllisten tekijöiden ja muiden geenien kanssa. (Jäderkvist, Andersson, Johansson, Árnason, Mikko, Eriksson, Andersson, & Lindgren 2014; Alérini, Hevosurheilu, , 13) Geenimutaatio DMRT3 esiintyy suomenhevosessa kolmessa muodossa. Samaperintäisenä AA-muotona se tuo juoksijoille haluttua kykyä koordinoida diagonaalisia liikkeitä, kuten kilpailuvauhtista ravia. Vastavuoroisesti mikäli hevonen ei ole saanut mutaatiota kummaltakaan vanhemmalta se edustaa CC-tyyppiä ja omaa paremmat edellytykset hyvään laukkaan ja yleensä parempaan hyppykykyyn. Genetiikasta puhuttaessa on kuitenkin kyse vain 737 kaikkea Aalto koki jalostukselliset ja taloudelliset ominaisuudet tärkeiksi ja tutkimusta vaativiksi kohteiksi. Taloudellisista ominaisuuksista häntä kiinnostivat eritoten hoidon ja ruokinnan merkitys hevosen suorituskykyyn. Näiden ominaisuuksien perinnöllisyys askarrutti Aaltoa ja hän kohdistikin tutkimusta pidemmän aikajanan käyttökokeisiin, jotka toteutettiin vuosien ja jopa sukupolvien aikana tarkan kirjanpidon avulla. (Ypäjän siittolan syntymäsanat Täyttä hevoselämää 1/2014, 11; Laine 2014, 401; Tunnela 2012) Hevosten määrän kehitys Siittolanmäellä oli kiivasta vuodesta 1937 aina 1940-luvun alkuun, jolloin ylitettiin 100 hevosen raja. Tuolla tasolla hevosmäärä pysyikin pidemmän aikaa lukuun ottamatta sota-ajan tekemää lovea 1940-luvun puolivälissä luvun alkupuolella on nähtävissä suurin Valtion hevossiittolan omistamien ja vuokraamien orien astutusmäärien huippu, yli 400 tammaa luvulle tultaessa koko maan hevoskanta oli huipussaan jälleenrakennusajan ansiosta. Siittolanmäen hevoskanta palasi takaisin sataan yksilöön 1950-luvun alussa. Samaan aikaan mäen orien astutusmäärät kohtasivat syöksykierteen ja jäivät noin 50 tammaan. Siittolanmäen orien astutusmäärät nousivat noin 200 tammaan/vuosi nopeasti luvun puoliväliin mennessä, vaikka samaan aikaan maanlaajuinen suomenhevoskannan määrän lasku olikin alkanut. (Heiskanen 1978, 84 86) Vuonna 1955 siittola-, tutkimus- ja oppilaitostoiminnasta tuli Valtion hevossiittolan pääasialliset tehtävät puolustusvoimien siirtyessä Niinisaloon. Pian tämän jälkeen 1957 Valtion hevossiittolasta tuli Valtion hevosjalostuslaitos. Tämän muutoksen myötä Siittolanmäellä päästiin keskittymään etenkin tutkimuksen ja jalostuksen työsarkaan. (Saastamoinen 2012, 129) Siittolanmäen tutkimustoiminnalla on ollut merkittävä rooli Suomen hevosjalostuksen kehittymisessä. Tämä on toteutunut esim lukujen keinosiemennys- ja tiinehtyvyyskokeissa. Tuolloin myös hevosten ruokintaa alettiin tutkia käytännön kokeiden kautta. Varsinkin havainnoitiin varsojen kasvua ja kehitystä suhteessa niiden ruokintaan. Lisäksi osaamisen lisääminen eläinlääkärien ja oriasemien henkilöstön muodossa tuovat Siitolanmäen koulutustyön merkityksen Suomen hevosjalostukselle hyvin konkreettisesti esiin. (Palovaara 1997, 17 18) Hevostalouden oppilaitos päätettiin opetusohjelmien tarkastuksien yhteydessä eriyttää Valtion hevosjalostuslaitoksesta Uuden oppilaitoksen nimeksi tuli Ypäjän maataloudellinen oppilaitos. Jo 1969 sen nimi lyheni Ypäjän maatalousoppilaitokseksi. Vaikkakin oppilaitos irrotettiin hevosjalostuslaitoksesta, oli kuitenkin johtaja molemmilla laitoksilla sama. Näin ollen tehdyt organisaatiouudistukset vaikuttivat Siittolanmäen toimintaan lähinnä byrokraattisella tasolla. (Heiskanen 1978, 17; Palovaara 1997, 19 43; Saastamoinen 2012, ) 4.2 Koneellistuminen ja uudet tuulet Vaikka työhevosten ja yleishevosen väistyminen koneellistumisen tieltä pudotti Suomen hevoskantaa merkittävästi, löytyi suomenhevoselle uusi ura 32 Jalka-asennot muotoutuvat varsa-aikana ja hevosen kasvaessa ● Irtopalat ovat kasvun aikaisia luutumahäiriöitä ● Tähtää hyvään kaviotasapainoon ja varvasakseliin

Seraquin nivelten kuntoon isoille koirille - Yliopiston verkkoapteekk

OMINAISUUKSIEN MITTAAMINEN JALOSTUKSESSA

Tapparan koko viisikko liimautui pelin puolelle, joka jätti Kärppien Joonas Donskoin pelin heikolle puolelle vapaaksi. Kärppien Toni Kähkönen murtautui maalille ja Donskoi siirsi irtopalat maaliin Muurin siivekkeet olivat paikoillaan mutta itse muurin sijasta käytin ensin matalinta pituuden osaa jonka päälle laitoin muurin irtopalat

Onko kaikki irtopalat aina leikattava? Dr

  1. Esitys Yorkshirenterrieri ry:n kevätkokoukseen Me allekirjoittaneet Yorkshirenterrieri ry:n jäsenet esitämme rotuyhdistyksen kevätkokouksessa käsiteltäväksi rodun liittämisen PEVISA-ohjelmaan (perinnöllisten
  2. Irtopalat internetistä. 13.9.2005linkit, sekalaisetAnssi Koskinen
  3. aisuudet ovat mitä ilmeisim
  4. Virhe:
  5. en, pienet murtumat, irtopalat tai..

Pete в Instagram: «Viimeiset irtopalat kiinnitetty

  1. Minna soitteli tiistaina, että Thorilla on patti kintereen keskellä, siinä missä yleensä on kuoppa. Oli kuitenkin liikkunut puhtaasti ja niin se teki myös eilen eli onneksi ei vaikuta kipeältä
  2. Lasta on saatu pois. Tassussa on hiiva ja kintereessä nestekertymän aiheuttanut tulehdus. Kiitos. Mitähän siihen enempää selittelemään? Lekurilla saa juosta - silti koira on kipeä
  3. 49 kantaa Siittolanmäen jalostuksen suuntaviivoihin, nykytilaan ja tulevaisuuteen peilaten suomenhevoskannan nykytilaan Suomessa. Haastatteluun osallistui ratsastuksen opettaja Susanna Frey etenkin suomenhevosratsun jalostuksen osalta, Marja-Leena Paavilainen Hevosopiston tehtävistään eläköitynyt ravivalmentaja ja hevoskasvattaja etenkin ravihevosjalostuksen osalta sekä kehittämispäälikkö Päivi Laine Siittolanmäen kannantuntemuksen ja tämän päivän ravijalostuksen osalta. Haastattelu pidettiin Ypäjän Hevosopiston tiloissa Ryhmähaastattelu videoitiin aineiston käsittelyä varten. 7.1 Kehitys 1970-luvulta tähän päivään Hippokselta saadussa aineistossa vuosien välillä on merkitty syntyneeksi vain 45 varsaa, jotka on kasvattanut Valtion hevosjalostuslaitos. Nämä luvut eivät täsmää suuruudeltaan Siittolanmäen historiikkiin ja pidän niitä epätarkkana tietona. Siksi tarkka arviointi voidaan aloittaa vuodesta 1971, kun hevosten rekisteröintipakko alkoi. Kuviossa 7 voidaan nähdä varsamäärien kehitys Siittolanmäellä. Tiedoissa on yhdistetty kaikki samana vuonna syntyneet varsat eri kasvattajanimien alta. Varsamääristä on eroteltu ruunat ensin erilleen jalostusaineksesta eli tammoista ja oreista. Jalostusarvostellut eläimet ovat jalostusaineksen laadullisesti korkein osa. Siittolanmäellä yleensä suuri osa jalostukseen käytetyistä eläimistä on pyritty arvosteluttamaan. Varsanäyttelyiden tuloksia on merkitty Hippokseen vasta viimeisille vuosille. Nämä osoittavat kuitenkin, että myös viimeisimpinä vuosina syntyneitä hevosia halutaan näyttää virallisissa arvostelutilaisuuksissa, vaikka ne eivät vielä olekaan tarpeeksi vanhoja tai valmiita jalostusarvosteluun. Kuvio 7. Siittolanmäen kasvattamien suomenhevosmäärien kehitys ja valikoituvuus jalostukseen vuosilta

Juoksijasuunnalle hyväksyttävät oriit SUOMENHEVOSEN JALOSTUSARVOSTELUOHJE Tervetuloa orinäyttelyyn! SUOMEN HIPPOS RY 2017 1 1. YLEISIÄ OHJEITA 1.1 Jalostukseen hyväksymisen perusteet Jalostusvalinnan tarkoituksena Suomen Hippos ry SHETLANNINPONIEN JALOSTUSARVOSTELU 2016 1. JALOSTUSARVOSTELUN PERUSTEET Shetlanninponien kantakirjaan merkitseminen perustuu SPSBS:n (The Shetland Pony Stud Book Society) alkuperäkantakirjan Jalostuskriteerit Jalostustoimikunnan suosituksen ja kerhon pentuvälitykseen pääsyn kriteerit (perustuvat rodun JTO:hon ja Kennelliiton jalostusstrategiaan sekä rekisteröintiohjeisiin): Ikäsuositukset

Orinäyttely, Ypäjä 19

  1. Ei onnistu viilalla. Terä on ruostunut niin paljon että sitä on teroitettava myös alapuolelta ja viilalla se ei tule onnistumaan. Teräväksi toki saat mutta kulma tulee alapuolelta viilalla ammattilaisellakin nekatiiviseksi eikä pure jäähän. Pienellä rälläkällä ja lamellilaikalla onnistuu jos et ole tumpelo.
  2. uutin remmilenkkeihin
  3. Kyllä rälläkällä terävän saa, ei epäilystäkään. Eri asia on miten jäähän puree. Joko vetää liikaa siivua tai ei ollenkaan. Oikeaa kulmaa etsittäessä loppuu kyllä teroitusvarat. Metallin keräykseen tuo joutaa ja uusi tilalle.
  4. en 2014-2015 AJANKOHTAISTA SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNNÖN UUDISTAMISESTA Jalostuspäivät 11.-12.2.2015 Joensuu Minna Mäenpää & Suvi Louhelainen Suomen Hippos
  5. Oikeassa polvessa aavistuksen omaista tiivistymää nivelalueella (todennäköisesti reaktio polven venähdyksestä) Oikeassa kintereessä pientä pehmyt osa turvotusta, ei luustomuutoksia
  6. LIITE 1 Hyväksytty Jalostusvaliokunta 23.11.2016 SUOMENHEVOSEN KANTAKIRJAAN MERKITSEMINEN, JALOSTUSARVOSTELU JA SIITOKSEENKÄYTTÖ www.hippos.fi Hevosten rekisteröintiin ja kantakirjaan merkitsemiseen liittyvää
  7. Olen Heidin kanssa samoilla linjoilla. Ocd:n peritymistä kun ei ole missään pystytty todistamaan Miten sitten kun terveillä koirilla on ocd sairaita pentuja? Toinen asia joka tulisi selvittää on pentujen 7 ensimmäisen viikon liikunnan määrä ja 1 vuoden liikunnan määrä ja sitten vasta niiden tulosten perusteella alkaa tekemään johtopäätöksiä.

AJANKOHTAISTA SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNNÖN UUDISTAMISESTA

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 Hyvä Greyhoundin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 2002 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen Tältä poistettiin 2-vuotiaana irtopalat kahdesta jalasta, ja jotain ongelmaa jaloissa sillä on ollut sen jälkeenkin. Mutta nyt se on saanut palautua täydellisesti. Kun mikään ei ole rikki eikä hevonen ole.. Elämä Kintereessä ennen toista maailmansotaa oli vireää: oli oma työväenyhdistys, ja muu harrastustoiminta sujui joustavasti naapurikylien yhdistyksissä tai Vahvialan urheiluseuroissa Ajassa 22.36 Radim Valchar iski Hokille kahden maalin johdon, kun tsekkiläis-vahvistus laittoi Risto Mattilan laukauksen irtopalat Peliitat-maaliin. Kolmannessa erässä nähtiin vielä lopullinen niitti..

Tyypillisimpiä oireita ovat ontuminen ja niveltulehdukset erityisesti etupolvessa ja kintereessä. Ontuminen saattaa olla ajoittaista ja se voi vaihdella eri jalkojen välillä 48 linjan tähän päivään johtavasta tammalinjasta lisää kohdassa Ravisuomenhevosjalostuksen kehitys Siittolanmäellä (Ypäjän suomenhevosjalostuksen asiantuntijaryhmä, haastattelu ) Oripuolella pitkään nojattiin Pysteriin ( JTa) ja Taikuriin ( J Valio), joiden vaikutus kesti hyvin pitkään Siittolanmäellä. Pysterin tammajälkeläisiä on pidetty jalostuksessa, sillä niitä on voitu käyttää hyvin sukunsa puolesta tämän päivän huippuoreille. Esimerkkinä Ylveri ( ), joka tulee periyttäjätamma Allerista ( ). (Ypäjän suomenhevosjalostuksen asiantuntijaryhmä, haastattelu ) Ratsupuolella etenkin oman orin Lorentson jälkeläiset alkavat näkyä jalostuksessa. Lorentson poika Ypäjä Arska ( R) on aloittanut jalostusuransa lupaavasti. Myös Natsoksen poika Ypäjä Huttunen (246001S ) on saanut suosiota heti jalostusarvostelunsa jälkeen. (Ypäjän suomenhevosjalostuksen asiantuntijaryhmä, haastattelu ) 7 SUOMENHEVOSKANNAN TUTKIMUS YPÄJÄLLÄ Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata Siittolanmäen suomenhevosjalostuksen tasoa ja suuntaa toimintavuosien aikana. Siittolanmäki on yksi merkittävistä suomenhevoskannan ylläpitäjistä ja kehittäjistä. Sen merkitys on pienentynyt vaan ei kadonnut vuosien aikana. Tutkimusaineistossa on kaksi pääosaa. Ensimmäinen on Siittolanmäen eri kasvattajanimien alla olevien hevosten aineisto, joka on koottu Suomen Hippoksen Heppa-järjestelmästä. Tähän aineistoon kuuluvat vuosina Valtion hevosjalostuslaitoksen, Hevostalouden tutkimusaseman, MTT/hevostalouden sekä Hevosopiston kasvattamat hevoset. Aineiston käsittelyssä kävi ilmi, että aineisto on luotettava vasta vuodesta 1971 eteenpäin, sillä silloin astui voimaan hevosten rekisteröintipakko. Vuosilta hevosille, jotka ovat syntyneet Siittolanmäellä, ei ole merkitty kasvattajaa tietokantaan. Siksi nämä hevoset eivät löydy aineistosta lainkaan. Aineistossa on yhteensä 641 Siittolanmäellä kasvatettua suomenhevosta. Luotettavassa osassa aineistoa eli on 596 hevosta. Ensimmäiseen aineistoon saatiin Heppa-järjestelmästä suoraan seuraavat tiedot: Nimi, syntymävuosi, sukupuoli, kasvattaja, rotu, ravikilpailustarttien määrä, totosijoitukset, voittosumma ja ravikilpailuennätykset. Tämän lisäksi aineistoon lisättiin käsin Heppa-järjestelmästä: jalostusarvostelutieto ja suunta, mahdollinen toinen jalostusarvostelusuunta, jalostusarvosteluja jälkeläispalkinnot, BLUP-indeksi ja varsanäyttelyissä saavutettu paras tulos. BLUP-indeksi on vuoden 2014 mukainen indeksi-lukema. Nämä luvut kerättiin helmikuussa R-suunnan tutkimista varten R-suunnan jalostusarvostelluista hevosista kerättiin tieto tammalinjasta, jota ne edustavat sekä mitä Siittolanmäen merkittäviä oreja niillä on taustallaan. Toinen tutkimuksessa käytetty aineisto on Hevosopiston valitseman jalostusasiantuntija-ryhmän ryhmähaastatteluaineisto. Tällä aineistolla haettiin 43 elokuun lopussa hierojalla, joka totesi toisen takasen kintereessä jotain. Hieroja löysi kireyttä selässä ja hieronta näyttikin vaikuttavan positiivisesti koiran kaikkeen liikkumiseen kuin myös ylösnousuihin 44 Työhevosjalostuksessa Siittolanmäellä toiminnan alkuaikojen tärkeimmät periyttäjäorit olivat Hörö (2850-AA) sekä Nerokas (3218). Kumpikin näistä oreista oli jo huomattavassa iässä siirtyessään Valtion hevossiittolan käyttöön, mutta ne jättivät selvän jäljen Siittolanmäelle. Hörö oli huomattavan hyvärakenteinen ja on periyttänyt rakennettaan jälkipolville tehokkaasti. Tämän orin perimää on edelleen nähtävissä Ypäjän hevoskannassa, sen rakenteen ja juoksijaominaisuuksien tähden. (Heiskanen 1987, 21; Laine 2014, ) Yleishevosorit, jotka vaikuttivat Siittolanmäellä heti laitoksen perustamisen aikaan, eivät ole jättäneet merkittävää jälkeään nykyiseen hevoskantaan. Vasta 1940-luvulla käyttöön tulleet orit Vesselin-Raiku (yh 286-A) ja Tarmon-Kaima (yh 532) ovat jättäneet sellaisia linjoja, jotka voidaan nähdä vielä tänä päivänäkin. Vesselin-Raiku on ollut parhaimmillaan etenkin emänisänä ja sitä on käytetty Siittolanmäellä myöhemmin kerrattuna hyvin tuloksin, näkyen siittolan nykyisissä tammalinjoissa. Tarmon-Kaima puolestaan jätti useita merkittäviä orijälkeläisiä, joista kaksi vaikutti myös Ypäjällä ja sen jälkeen sijoitettuina muualla Suomessa. (Heiskanen 1987, 21; Tunnela 2012) Kaksi kolmannesta alkuvaiheen siitostammoista oli työhevostyyppisiä ja yksi kolmannes yleishevostyyppisiä. Näistä yleishevostyypin tammoista osa on jatkanut sukuaan ansiokkaasti niiden ollen havaittavissa vielä nykyisessäkin. Näistä kantatammoista mainittakoon Maili (yh 2625) sekä Onnen- Tähti (2261-V-AA). (Saastamoinen 2012, 128; Tunnela 2012) 6.2 Käytännön hevosaines Sotien jälkeen jälleenrakennuksen aikaan tyhevosejalostus oli huipussaan. Siittolanmäellä vaikuttikin useita I-palkinnon työhevosoreja tuona aikana. Näistä tärkeimmät olivat: Loistu (4291-Valio) sekä Murska (3628-A) luvun alussa sekä Raken-Rotu (5576) 1960-luvun alussa. Hörön poika Murska ostettiin varsana siittolaan ja sen poika Narsku (5657) astui siittolanmäellä 1950-luvun puolivälissä. Loistun hankinta oli merkittävä satsaus jalostukseen ja se tuotti hedelmää vaikuttamalla periyttäjätammojen Ysti (29875-Valio) ja Ylläkkö (29874) suvuissa. (Heiskanen 1978, 32 33; Tunnela 2012) Raken-Rotulla on ollut erityisen merkittävä vaikutus, yhdistettynä Ystiin. Tästä yhdistelmästä syntyi kolme varsaa, joista kaksi merkittävää periyttäjätammaa: Jatsi ( Vr) sekä Kasti ( Valio). Ystiä voidaankin pitää yhtenä Siittolanmäen merkittävimpänä kantatammana, josta lähtee sekä ravi- että ratsulinjoja. Tämä tamma on kestänyt erityisen hyvän rakenteensa ansiosta myös kertaamista Siittolanmäen nykyisissä ratsusuvuissa. (Peltonen 2014, 89; Palovaara 1997, 33 34; Laine 2014, ; Suomen Hippos Ry ) Siittolanmäellä uskottiin myös nuoriin hyvin palkittuihin oreihin, joita käytettiin jalostusarvon selvittämiseksi laitoksen tammoille etenkin 1960-luvulla. Myös Siittolanmäen oma kasvatustoiminta alkoi kantaa toden teolla 3959 Taulukko 6. Siittolan R-suunnan kantakirjattujen analyysitaulukko Ratsujen määrä Siittolanmäellä Varsoja Startanneet Ratsut % % % % R-ktk % % % 8 9 % R-suunnan palkintojakauma Palkitut I 2 10 % 9 26 % 3 12 % 1 13 % II 7 35 % % % 6 75 % III 6 30 % % 4 16 % 1 13 % Palkittuja kantakirjatuista % % % % Jälkeläispalkitut Valio 3 15 % 5 14 % 1 0 L3 I 1 5 % 3 9 % 2 0 L3 II 3 15 % 7 20 % 0 0 Yhteensä 7 35 % % 3 12 % 0 0 % Jalostusarvosteltujen yksilöiden määrä on ensimmäisenä tarkasteltuna aikavälinä eli suhteessa arvosteltuihin eläimiin kaikkein suurin. Tämä saattaa selittyä ensinnäkin 1971 tehdyllä kantakirjamuutoksella, jolloin ratsusta tuli enemmän nykypäivän ratsua muistuttava jalostussunntansa. Tämä on myös indikaattori siitä panostuksesta, jota heti suunnan jalostuksen alussa tehtiin Siittolanmäellä. Vaikka tässäkin työssä on todettu, että 1980-luku on ollut menestyksekäs ratsujalostuksen kannalta, se ei näy tämän kaltaisessa katsannossa piikkinä. Pudotus edelliseen vuosikymmeneen prosentuaalisessa jalostusarvosteltujen määrässä on noin puolet. Oikeastaan 1980-luku näkyy katsonnassa jopa pudotuksena, sillä 1990-luvulla, varsamäärien pienentyessä, lähes kolmannes starttaamattomista suomenhevosista kantakirjattiin ratsusuunnalle. Viimeisin tarkasteltu vuosikerta sekä osaksi myös 1990-luku eivät ole vielä täydellisiä, sillä osa hevosista kantakirjataan vasta aineiston keräämisen jälkeen. Tarkasteltaessa jalostusarvostelupalkintoja (taulukko 6) suhteessa kantakirjattujen määriin selviää arvostellun aineksen laatu. Vuosina jalostusarvostelluista neljännestä ei palkittu arvostelun yhteydessä. Vain joka kymmenes arvostelluista hevosista ylsi I-palkintoon. II- ja III-palkinto jakautuivat tasaisesti. Jatkettaessa luvuille I-palkinnon saaneiden hevosten määrä on huomattavasti suurempi muihin tarkasteluajankohtiin verrattuna. Eri palkintoluokkien väliset erot ovat hyvin pieniä. Tasaisten palkitsemisosuuksien lisäksi myös palkitsemisprosentti on ollut melkein 80 %. 54

Hevosen irtopalat - Petsi

Kyllä, noita kirottuja sekalaisia laatikoita (ja paperikasseja!) on tähän mennessä kertynyt jo toistakymmentä. Eräässäkin nyssykässä pianon alta löytyneet palapelien irtopalat.. SUOMENHEVOSEN GENEETTISEN VAIHTELUN ARVIOINTI SUKUPUUTIEDOISTA Anna Ettala Kotieläinten jalostustiede Maataloustieteiden laitos Helsingin Yliopisto Marraskuu 2015 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET 56 ( J) ovat startanneita, mutta niiden ennätykset ovat hyvin vaatimattomia. Norea ei ole jättänyt jälkeläisiä Siittolanmäelle. Orea on jättänyt jälkeläisiä Siiittolanmäellekin. Kumpikin tamma on myyty Siittolanmäen ulkopuolelle. Ainoa starttaamaton jälkeläinein on Paulia ( ). Paulian (1984) isänä on Hiluri. Paulialla on yhteensä kymmenen jälkeläistä, joista yksi on syntynyt Siittolanmäelle. Varsoista neljä on startannut. Nopein Paulian jälkeläinen on uudelle omistajalle syntynyt ruuna Paulian Wiltsu ( ) (synt. 1995) 27,7aly. Ainoa Ypäjälle jäänyt jälkeläinen on tamma Uulia ( ). Uulia (1988) on omasta orista Nisa ( J). Nisa on Vieterin ja tamma Niinan ( Valio) poika. Niinan isänä on Uskoton ja emänä Untuva. Untuva on puoletaan Kevan puolisisko eli tamma Neevasta. Näin ollen Uuliassa kertautuu Uskoton 3+4 ja tamma Neeva 4+4. Uulian sukusiitosaste on sukupostin mukaan 5,622 %. Uulialla on neljä jälkeläistä, joista yksi ruuna ja kolme tammaa. Kaikki jälkeläiset ovat omasta orista Taikuri ( J Valio). Taikuri on ollut hyvä yhdistelmä vahvasti Siittolanmäki-väritteiselle tammalle. Kolme jälkeläisistä on startannut ja nopein sekä voittosummaltaan vahvin on tamma Poola ( J). Poola on juossut ennätyksekseen 27,6aly vuonna 2007 ja sen voittosumma on Myös Uulian poika Julma ( ) on tähtiaikainen 29,8aly. Kaikki muut varsat Poolaa lukuunottamatta on myyty ulkopuolisille. Poolan (2001) sukutaulussa ei enää ensimmäisen neljän polven esittelyssä löydy samoja nimiä kuin Vilperi 4+4. Poolan sukusiitosaste on sukupostin mukaan 4,326 %. Se on tehnyt siitokseen jäätyään toistaiseksi 7 varsaa. Se on palkittu laatutammapalkinnolla vuosina 2009, 2010 ja Oreina sille on käytetty suurilta osin tämän päivän menestyneitä oreja kuten kolmasti Liisingiä ( J Valio) ja kertaalleen Vieskeriä ( J Valio), Apassia ( J Valio) ja I.P. Lentoa ( J). Kertaalleen Poolalle on käytetty omia sukulinjoja edustavaa Kokevaa ( J). Tiinehtyminen on ollut toistaiseksi helppoa, sillä tamma on tiinehtynyt pääsääntöisesti kerrasta. Poolan BLUP-indeksi oli vuonna Vuonna 2015 sen indeksi on noussut 122 sen jälkeläisnäyttöjen perusteella. Sen arvosteluvarmuus on tammoille tavalliseen tapaan alhainen 0,78 pienen jälkeläismäärän takia. Toistaiseksi kolme Poolan jälkeläistä on startannut. Nämä ovat tammat Ypäjä Eila (246001S ), Ypäjä Ilmestyvä (246001S ) ja Ypäjä Keva (246001S ). Molemmat vanhemmat tammat ovat osoittaneet poikkeuksellista lahjakkuutta. Ypäjä Eila (2009) on juossut ennätyksen 23,0aly vuonna Sen tilillä on myös Suomen ennätys nelivuotiskaudelta m matkalta Pikkuprinssi finaalista 26,5aly. Tämä ennätys on kuitenkin jo ehditty kumota. Tamma on tienannut yhteensä Se on startannut useissa merkittävissä ikäluokkalähdöissä, kuten 2013 Suomenhevosten Tapiola Cup / Bio- 51 Tutkimuksissa todettiin selkeä ja vakava OCD (=osteochondritis dissecans, eli olkanivelten kasvuhäiriö), konsultoituani kolme eri eläinlääkäriä päätin että Wixu leikataan jotta irtopalat saadaan..

Mikael Granlund iski jälleen - ylivoimalla irtopalat sisää

  1. jalostuksessa ja niiden keskimääräinen varsamäärä on suurempi. Niiden sukusiitosaste myös on muita suuntia suurempi. Siittolanmäen hevosilla on ollut suurin vaikutus ratsusuunnalle arvosteltuihin oreihin. Ratsusuunnan orien keskimääräinen sukusiitosaste on muita suuntia pienempi. Pien- sekä työhevossuuntien oreilla on hyvin pieni merkitys koko populaation tilaan tällä hetkellä. Kokonaisuudessaan isiä ja poikia oli yhtä aikaa astutustilastossa huomattava määrä. Etenkin juoksijasuunnalla vanhempiin ja jalostusnäyttöä jo omaaviin oreihin luotettiin vielä nuoria oreja enemmän. Näiden orien astutusmäärät olivat jälkeläisiään suurempia. Siittolanmäellä on suomenhevoskannassa havaittavissa selvää geneettistä edistymistä niin ravi- kuin ratsusuunnan hevosissa. Siittolanmäen jalostustyön pitkäjänteisyys kuvastuu jalostusohjelmissa. Se on selvästi vaikuttanut aikaansaatuun hevosainekseen. Suomenhevoskannan tila on Siittolanmäellä hyvä ja koko ajan sitä halutaan viedä eteenpäin. Avainsanat hevonen, hevostalous, suomenhevonen, Siittolanmäki, genetiikka, astutustilasto, hevosjalostus, Ypäjän Hevosopisto, Sivut 69s.
  2. aisuudet ole monessakaan suhteessa (kuten temperamentin osalta) yhteneväiset työhevoskäyttöön ihanteellisten o
  3. en, Tampere 9.5.2015 Yhteiskunnan muutos hevostalouden
  4. verisen ravihevosen rekisteröinti, kantakirjaus, jalostusarvostelu ja siitokseen käyttö (www.hippos.fi) Sisällysluettelo A. Rekisteröinti B. Kantakirjaus Ori
  5. Hevosen alkionsiirrot nykytilanne ja tulevaisuuden mahdollisuudet Tiina Reilas Tampere 10.3.2015 Historiaa Maailman ensimmäiset alkionsiirtovarsat syntyivät 1970 luvun alussa Kaupalliset alkionsiirrot

- Kintereessä on murtuma ja voi olla muutakin hajalla, mutta nestekertymien ja turvotuksen takia kaikkea ei pystytty vielä näkemään röntgenkuvista, valmentaja Mikko S. Lahtinen kommentoi.. 43 käsissä ja tämä takaa jatkuvuuden ja yhdenmukaisuuden jalostuksessa. Vaikka hevos- ja varsamäärät ovat entisaikoihin verrattuna pieniä, ovat määrät silti maanlaajuisessa nykyhetken tilanteessa kohtalaisia ja se mahdollistaa jalostusvalinnassa karsimista. Tämä on välttämätöntä kehittymisen kannalta. Tulokset puhuvat myös puolestaan, sillä miltei joka vuosi Hevosopiston kasvatteja löytyy ikäluokkiensa kärkisijoilta sekä ratsu- että ravipuolella. (Laine, haastattelu ) 6 HEVOSAINES YPÄJÄN SIITTOLANMÄELLÄ Jalostusaineksen laatu mahdollistaa tulevaisuuden kehityksen. Jalostusainesta on sekä ostettu että myyty Siittolanmäellä kautta aikojen. Sopivilla hankinnoilla on taattu oman kannan pysyminen elävänä ja alkuvaiheessa pyritty pysymään maan kärjessä jalostuksen saralla. Eräät hevoset ovat piirtäneet nimensä lähtemättömästi Siittolanmäen sukutauluihin. (Laine, haastattelu ; Peltonen, haastattelu ) Orivalintoja on aina tehty Siittolanmäellä harkiten. Sukujen- ja hevosten tuntemus on iso etu Siitolanmäelle. Pelkkä ori yksilönä tai sen suuntaus ei kerro koko totuutta. Toisaalta jalostus on aina ollut ensisijaisesti opiskelijoita varten. Näin tuotetaan opetusmateriaalia opiskelijoille. (Laine, haastattelu ; Lahtinen, Hevosurheilu, , 34) 6.1 Käytännön hevosaines Hevossiittolan perustamisen aikaan sen tärkeimpiä tehtäviä oli siitosorien kasvatus. Tuolloin tarkoituksena oli: Kehittää edullisiin käyttöominaisuuksiin nähden varmasti periytyviä suomalaisia, osaksi monipuoliseen käyttöön sekä samalla armeijan ratsuhevosiksi sopivia eli kevytmuotoisia hevoskantoja maan hevosjalostuksen edistämistä varten. Kasvatustyön tuloksena syntyneet varsat, joita ei ollut tarkoitus käyttää jalostukseen, myytiin käyttöhevosiksi. (Palovaara 1997, 9-33) Suomenhevosen pääjalostustyö lukujen aikana suuntautui työhevostyyppisiin yksilöihin. Myöhempi hevostalouden murros maatalouden koneellistumisen johdosta on kuitenkin muuttanut tilannetta ratkaisevasti. Näin ollen tämän aikakauden hevosista nykypäivän sukutauluihin asti jatkuvat linjat ovat lähinnä yleishevoslinjoja. (Heiskanen 1987, 20 21) Toiminnan alkaessa etenkin tarpeeksi hyvän jalostusorimateriaalin saanti oli iso kysymys Siittolanmäellä. Orivalinta on merkittävässä osassa jalostuksen kannalta tammoja suuremman jälkeläismäärän vuoksi. Orien hankintaa rajoitti määrärahojen puute. Tämä seikka sääteli aikansa huippuyksilöiden käyttöä Siittolanmäellä. Esimerkkinä 1940-luvulla Siittolanmäen johtokunnalle esitettiin menestysori Murron parhaan pojan Eri-Aaronin ostoa, mutta aie jäi toteutumatta rahatilanteen vuoksi. (Heiskanen 1987, 20 21; Laine 2014, ) 38 kintereitä kinteriä. inessive. kintereessä kinteressä. kintereissä kinterissä. elative

Suomen Trakehnerhevosyhdistys ry yhteistyössä Suomen Hannoveryhdistyksen kanssa järjestää rekisteröimis- ja kantakirjaustilaisuuden sekä tammatestin Suomessa syntyneille trakehner-rotuisille hevosille mielenkiintoista, eikö mielestäsi olkia kannata kuvata? onhan pentujen isä jättänyt ocd:tä eikä vaiva ole ihan pieni bordercolliepopulaatiossa.. Mockberg Nomination irtopalat Nomination korut ORIS Paletti Jewelry Paul Hewitt kellot ja korut Pepe Jeans kellot Police kellot ja korut Pulsar kellot Rhythm herätyskellot ja seinäkel Rhythm rannekellot.. Sain, kun sainkin sitten puhelinvastaanottoajan huomiseksi. Jotenkin hävettää, kun joutuu kitisemään, vaikka kaikki pitäisi olla kunnossa: kvattu on, irtopalat huomattu, kesällä katsotaan ja buranat määrätty Purvario irtopalat 6kpl. ( Tuotenumero 915922 ). Tuotekuvaus Purvario irtopalat. Purkeille, pulloille, laseille, maustepurkeille, kulhoille, ym

Näin valitset parhaat lelut koiralle - YouTub

Blogin päivitys on jäänyt somen myötä todella vähäiseksi. Ennen joskus tuli päivitettyä enemmänkin ja pidettyä ehkä jonkinlaista treenipäivä... Irtopalat ovat osteokondroosin aiheuttamia luuston kehityshäiriöitä. Hevosella osteokondroosi esiintyy tavallisimmin kintereessä mutta melko usein myös takapolvessa Suomen Hippos ry GOTLANNINRUSSPONIEN JALOSTUSARVOSTELU 2016 1. JALOSTUSARVOSTELUN PERUSTEET Gotlanninrussien kantakirjaan merkitseminen perustuu Svenska Russavelsförening alkuperäkantakirjan vaatimuksiin. 4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO SUOMENHEVOSKANNAN NYKYTILA SUOMESSA Suomenhevosen jalostusohjesäännön uudistukset Ohjessäännön merkittävimmät muutokset jalostussunnittain Genetiikka uhka vai mahdollisuus? Ravivarmuusgeeni DMRT Sukulaisuus ja sukusiitosaste suomenhevospopulaatiossa Suomenhevosen jalostuksessa huomioitavat terveysongelmat Best Linear Unbiased Prediction = BLUP-indeksi Suomenhevosen värijalostus Arvokkaiden siitoseläinten hyödyntäminen alkionsiirron avulla ASTUTUSTILASTON 2015 ANALYYSI Astutuskauden 2015 oriprofiili J-suunnan orianalyysi R-suunnan orianalyysi P-suunnan orianalyysi T- ja Ta-suunnan orianalyysi Jalostusarvostelemattomien orianalyysi Siittolanmäen kasvattien vaikutus astutustilastossa YPÄJÄN SIITTOLANMÄKI SUOMENHEVOSJALOSTUKSESSA Käytännön hevosjalostus alkaa Ypäjän Siittolanmäellä Koneellistuminen ja uudet tuulet Nykypäivän tilanne Ypäjän Siittolanmäellä YPÄJÄN SIITTOLANMÄEN JALOSTUSOHJELMAT luvun jalostusohjelma luvun jalostusohjelma luvun jalostusohjelma luvun jalostusohjelma HEVOSAINES YPÄJÄN SIITTOLANMÄELLÄ Käytännön hevosaines Käytännön hevosaines Käytännön hevosaines Käytännön hevosaines SUOMENHEVOSKANNAN TUTKIMUS YPÄJÄLLÄ Kehitys 1970-luvulta tähän päivään Ravisuomenhevoskannan kehitys Siittolanmäellä Onnen-Tähden -tammalinja perustamisesta tähän päivään Ratsusuomenhevosjalostuksen kehitys Siittolanmäellä Mailin tammalinja perustamisesta tähän päivään... 57

Suomen Hippos ry Evira vahvistanut xx.xx.xxxx SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ 1. Suomenhevonen Suomenhevonen on ainoa alkuperäinen Suomessa kehitetty hevosrotu. Sitä on jalostettu puhtaana rotuna vuodesta Irtopalat helpottavat pienten kontaktien käsittelyä, pitävät kosketinpiikit oikeilla etäisyyksillä toisistaan ja lisäksi ne tukevat toisiaan. Tunnetun tekniikan mukaisia liittimiä ja kontaktipalojen juottamisessa kiinni..

Kilinät, kolinat ja irtopalat tuttuja Kimille jo kartingista Lineaarinen profilointi hevosten rakennearvostelussa Suvi Mäkeläinen Suomen Hippos ry/jalostuspalvelut Esityksen sisältö Johdanto Perinteinen rakennearvostelu Lineaarisen profiloinnin periaate Lineaarisen Saattoi olla, että kintereessä oli ongelma jo nälkiintymisen takia, joka sitten oli reagoinut edellisen tapaturman ja nyt lisääntyneen rasituksen myötä. Hevonen oli myös kikkaillut tarhassa, joka oli ehkä.. OMINAISUUKSIEN MITTAAMINEN JALOSTUKSESSA MMT Markku Saastamoinen MTT Hevostalous Ypäjä Saksanpaimenkoiraliiton kasvattajapäivät Tampere 10.10.2010 hevosjalostus = menetelmät, joilla kehitetään hevoskantaa

Esimerkiksi Peltonen nosti hevosten irtopalat, jotka vaikuttavat yhä yleisemmiltä ja vaativat leikkaushoitoa jo varsaiässä. Useimmin irtopaloja esiintyy nopeasti isoksi kasvaneilla varsoilla, ja.. 40 kas, tarmokas ja kestävä vetäjä, luonteeltaan vireä ja käyntiliikkeiltään joutuisa, jolla on hyvä terveys ja rehunkäyttökyky. Jalostustyön tavoitteeksi asetetaan selvästi työhevoskäytön ohella armeijan ja teollisuuden tarpeet. Lisäksi erikseen mainitaan vähemmän vaativiin viljelysolosuhteisiin sekä armeijan ratsuiksi tarkoitettu liikkuvampi niin sanottu yleishevonen. Kaikki jalostuksella saatu hyöty oli tarkoitus palauttaa koko kansan eduksi eli maanviljelijöille hyvinä periyttäjäoriina, tutkimustuloksina kotoisesta hevoskannasta Suomen olosuhteisiin suhteutettuna, osaavina koulutettuina hevostenhoitajina ja kengittäjinä sekä maanpuolustukselle käyttökelpoisena hevosvahvuutena. Osmo Aallon antamassa haastattelussa (1938) tiivistyy hänen ajatuksensa valtiollisen hevosjalostuslaitoksen merkityksestä: Siittolan tarkoituksena on toimia Suomenhevosten jalostus- ja tutkimuslaitoksena. Se pyrkii kehittämään sekä käyttö- että rakenneominaisuuksiltaan korkealuokkaisia siitoseläimiä maamme hevosjalostustoimintaa varten. Tähän päämäärään pyrkiessään siittola tulee työskentelemään läheisessä yhteistoiminnassa maamme eri seutujen hevoskasvattajien kanssa ostamalla näiltä hyväksi tunnettuja kantahevosia siittolaan sekä luovuttamalla sitten kasvattamiaan siitoshevosia eri seuduille valtion oriiksi. Samalla siittolan oriit ovat myöskin itse siittolassa kaikkien hevoskasvattajien käytettävissä. Hevossiittolan tarkoituksena ei kuitenkaan ole tuottaa ainoastaan siitosoriita, vaan sen tehtäviin kuuluu myöskin hevostalouden tutkimustoiminta maassamme. (Laine 2014, ; Tunnela 2012) luvun jalostusohjelma Ainoa sinänsä jalostusohjelman nimeä kantava dokumentti, joka on säästynyt siittolan historiasta, on Osmo Aallon allekirjoittama ja päiväämä Ohjelmasta heijastuu sodanjälkeisten vuosien jälleenrakennuksen luoma työhevosten suunnaton tarve. Muutamaa vuotta aikaisemmin 1950 suomenhevosten määrä oli historiallisessa huipussaan yli (Suomen Hippos Ry. n.d.b). Toisaalta myös armeijan siirtyminen Niinisaloon vuonna 1955 näkyy ohjelman yleisilmeessä ratsuhevosen täydellisenä puuttumisena pääosin työhevosen ominaisuuksista puhuvasta jalostusohjelmasta. Kuitenkin yleishevosen ja sitä kautta urheilu- ja ratsuhevosen jalostus on ollut Siittolanmäellä vahvaa kautta aikain, kuten Päivi Laine totesi haastattelussaan ( ). Tästä syystä vaikka näillä hevosryhmillä ei ollutkaan omaa sijaa virallisessa jalostusohjelmassa, on niiden jalostus kulkenut työhevosen rinnalla ja ajanut siitä ohi maatalouden muutoksen aikana ja sen jälkeen 1960-luvulla. Jalostusohjelman alkuun on kirjattu sen tarkoitus: Hevossittolassa harjoitettavan hevoskasvatuksen tarkoituksena on tuottaa maan hevosjalostustoimintaa varten hyvän käyttöarvon ja rakenteen omaavia siitoshevosia sekä tutkia eri sukuyhdistelmiä ja selvittää hevostemme rakennetta ja käyttöarvoa haittaavia perinnöllisiä vikoja. Määritellyt jalostusvalintaan vaikuttavat käyttöominaisuudet ovat: kuormanirrotuskyky, vetotapa, työntuotantokyky, rasituskestävyys, tuotantoiän pituus, kävelynopeus, juoksunopeus, liikkeet (säännöllisyys), luonne, rehunkäyttökyky, terveys ja siitoskyky. 35 irtopalat. Terveyteen liittyvät aiheet. Vastaa Viestiin. 2 viestiä • Sivu 1/1. Satu Juntunen. irtopalat. Lainaa 14e maksaa teroitus, helpompaa jos olisi irroitettava terä. Nyt siis kiinteänä terä. Vaan kokeilempas ensin mestarikoneistajan avustuksella rälläkällä. Periytyvyys ja sen matematiikka 30.7.2001 Katariina Mäki MMM,tutkija Helsingin yliopisto, Kotieläintieteen laitos / kotieläinten jalostustiede katariina.maki@animal.helsinki.fi Jalostuksen tavoitteena

Kotiin lähdin mukanani jouhia, riimu sekä ruiskuun laitetut irtopalat jotka leikkaava lääkäri oli säästänyt. Cassun leikkausta näytettiin myös Eläinsairaala-ohjelman viimeisessä jaksossa SUOMENRATSUJEN KUNINKAALLISET Ikäluokkakilpailujen vaikutuksesta suomenhevosratsun jalostuksen Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, 17.12.2010 Annmari Vanha-Similä

VAROITUS TAVOITTEENA PERIMÄNMUKAINEN KOIRANJALOSTUS Esitys on tehty vahvasti nautanäkökulmasta: Naudanjalostus on suurelta osin ollut hyvin järkiperäistä ja vailla tunteita, vain päämäärä on ollut tärkeä Kyseisistä paikoista irtopalat pystytään yleensä leikkaamaan. Orilla todettiin irtopala toisessa kintereessä. Sen jalostuskäyttöä evättiin kunnes se oli tehnyt sekä kolme- että nelivuotiaiden.. Polvista 88 % on tutkittu terveeksi (PL 0). Kahden kasvatin polvia on operoitu ja yhden kasvatin kyynäristä on poistettu irtopalat. Myös joillakin uroksilla toinen kives on jäänyt laskeutumatta siinä ei irtopalat paljon painanu alle kaksvuotiaitten sarjassa mentiin taas lumi pöllyen ja riina sai riekkua rakkaan perintökalleutensa kanssa

7 2 SUOMENHEVOSKANNAN NYKYTILA SUOMESSA Suomenhevonen on Suomen toisiksi yleisin hevosrotu lämminverisen ravihevosen jälkeen. Valitettava tosiasia on, että suomenhevosmäärät ovat taantuman aikana laskeneet jonkin verran (kuvio 1). Hevosten määrä Suomessa on kuitenkin viime vuosien aikana pysynyt tasaisena, jopa kasvanut. Tämä selittyy lähinnä ponien ja ratsuhevosten määrän kasvuna, lämminveristen ravihevosten osuuden pysyessä lähes muuttumattomana. (Hippolis ry, Suomen Hippos ry, Suomen Ratsastajailiitto ry & Luke Hevostutkimus. 2016) Kuvio 1. Suomenhevosten määrän kehitys vuosina Hevosmäärän muutokset antavat viitteitä mahdollisesta hevostalouden voimasuhteiden muutoksesta. Raviurheilu on ollut menneinä vuosina Suomen hevostalouden pääsuunta ja taantuman johdosta se on kääntynyt laskuun. Uusia hevosten käyttömahdollisuuksia kuitenkin syntyy esimerkiksi Green Care käytön yleistyessä. (Hippolis ry. ym. 2016) Suomenhevosen vahvuutena on sen monikäyttöisyys, vaikka tällä hetkellä 75 % suomenhevosista kasvatetaankin ravihevosiksi. Taloustilanne on kuitenkin erityinen uhka kansallisrodulle, sillä kyseessä on yksi maailman harvinaisimmista hevosroduista. Geenipohjan kaventuminen uhkaa suomenhevosta talousvaikeuksien sivuvaikutuksena. Astutus- ja tätä kautta varsamäärien lasku vaikuttaa suljetun populaation määrään ja laatuun merkittäväsi. Monella taholla on kuitenkin herätty tilanteeseen ja siitä on nostettu keskustelua. Kiinnostuksen heräämisen kautta suomenhevosten astutusmäärien lasku saatiin pysäytettyä astutuskaudella Lämminveristen astutusmäärät jatkoivat laskuaan ja suomenhevosia astutettiinkin lämminverisiä enemmän ensimmäistä kertaa vuoden 1997 jälkeen kaudella (Partanen 2015, Helsingin Sanomat, , B 6-7; Mäenpää 2015b, 127) Vuonna 2008 toteutettiin Tulevaisuuden suomenhevonen hanke. Tämä tapahtui siis juuri ennen taloudellisen laman alkua ja näin voidaan nähdä 260 Vuositarkastelun kaksi viimeistä aikaväliä eivät ole vielä täydentyneet täysin ja se on huomioitava tarkastelussa. Toistaiseksi kuitenkin näyttää siltä että I-palkinnon saavien hevosten osuus pysyy noin reilussa 10 %:ssa, kun taas II-palkinnon yleisyys on nousussa. Tätä voidaan pitää merkkinä jalostusarvosteltavien hevosten laadun noususta. Toistaiseksi aineiston keruuhetkellä jopa 75 % jalostusarvostelluista hevosista oli saanut toisen palkinnon eikä palkitsemattomia ollut tuolla hetkellä laisinkaan. Jälkeläisarvostelut tulevat hevosille huomattavan myöhään. Ensimmäiset kaksi vuosikymmentä voidaan katsoa kuitenkin lähes täydentyneeksi tältäkin osalta. Jälkeläispalkinnon on saanut noin 35 % R-suunnalle jalostusarvostelluista. Nämä yksilöt ovat erityisen huomion arvoisia, koska ne edustavat todistetusti arvokasta ja onnistunutta jalostusta. Käytännössä valioiden määrä on pysynyt samana, eli noin 15 % R-suunnalle jalostusarvostelluista. Yksilötasolla suuri osa valio-palkituista yksilöistä on tammoja. Vuosina syntyneistä palkinnon saivat tammat: Akuli ( R Valio) ja Elva ( R Valio) sekä ori Kelmi ( R Valio). Vuosina syntyneistä palkinnon saivat tammat: Neili ( R Valio e.akuli), Natso ( R Valio), Opetus ( R Valio) ja Oru ( R Valio) sekä ori Nysteri ( R Valio). Näiden valio-palkittujen hevosten merkitys näkyy myös jatkuvan seuraavan polven jälkeläispalkintoina. Esimerkiksi Akulilla on kaksi jälkeläispalkittua merkittävää jälkeläistä eli tamma Neili ( R Valio) sekä ori Samuli ( R) (jälkeläispalkinto: L3 I). Samulista linja jatkuu esimerkiksi ainoaan lukujen toistaiseksi valio-palkittuun Siittolanmäen kasvattiin ori Hermeliin ( R Valio). Tutkittaessa Siittolanmäen R-suunnan jalostusarvosteltujen eläinten ( ) sukuja neljän sukupolven säteellä, muutamat orit nousevat selvästi edelleen näkyville. Aikajärjestyksessä oreista erottuvat ensimmäisiksi Hörö (2850-AA) sekä Vesselin-Raiku (yh 286 A). Nämä hevoset tulevat sekä muutamaa eroavaa että yhteistä reittiä orin Uskoton (6166 Vj) kautta. Uskoton onkin valtaosassa R-suunnan jalostusarvosteltuja eläimiä. Uskottoman nimi löytyy jopa 65 kertaa neljän ensimmäisen sukupolven sisällä yhteensä 98 R-suunnalle merkityn hevosen sukutauluista. Uskoton vaikuttaa eniten R-suunnalla poikiensa: Pyräys (733-71J), Saari (594-71J) ja Uski (571-71TJ) kautta. Etenkin Uski vaikuttaa tänä päivänä, sillä sen tytär Merri ( R) on orin Hermelin ( R Valio) emä. Raken-Rotu (5576) ja Tarmon-Kaima (yh 532) vaikuttavat lähinnä tammalinjoihin Siittolanmäellä. Molemmat löytyvät Ystilinjasta. Raken-Rotusta ja Ystistä on kaksi varsaa Jatsi ( Vr) ja Kasti ( Valio). Tarmon- Kaiman poika Taru (6124) on tamma Pustan (158-71J P) isä. Aiemmin mainittu valiotamma Akuli on Pustan tytär. Ori Apeli ( J), joka ei varsinaisesti ole suoraan Siittolanmäen kasvatti vaan osto-ori, on myös vaikuttanut merkittävällä tavalla ratsulinjoihin Ypäjällä, monin tavoin. Apeli vaikuttaa mm. tyttärensä Natson ( R Valio) kautta sekä kahteen hyvin menestyneeseen siitostamman Ypäjällä eli Natsokseen ( R) ja 5516 östä huolimatta suureksi. Viime vuosina on harva ori saanut kiintiön täyteen, mutta monet orit vaikuttavat jalostuksessa niin pitkään, että niiden jälkeläismäärät saattavat olla siitä huolimatta huomattavia. Suomenhevoskasvatuksen seminaarissa Heidi Sihvo (esitelmä ) kertoi valiokuntien pohtineen jalostusohjesäännön uudistuksen yhteydessä esille tullutta ehdotusta erisukuisuuden suosimisesta jalostuksessa. Tämä tarkoittaisi käytännössä suvun ja rakennearvostelun perusteella ilman suorituksia oriiden hyväksymistä jalostukseen. Näin suureen muutokseen ei kuitenkaan haluttu ryhtyä, sillä suomenhevosen jalostus on aina ollut vahvasti suorituspainotteista. Näin radikaalille linjauksen muutokselle, tarvittaisiin suuri joukko asiantuntijoita taakseen pohtimaan, olisiko se järkevä, jollei välttämätön ratkaisu. Toistaiseksi erisukuisuutta pidetään vain mainosvalttina, kuten voi havainnoida nykypäivän orimainonnasta. Erisukuisuuden vaalimiseksi ja suomenhevosen elinvoimaisuuden lisäämiseksi on Luke tehnyt aloitteen alkuperäisrotujen geenipankista. Tarkoituksena on pakastaa valtalinjoista poikkeavien orien spermaa mahdollista jatkokäyttöä varten. Näiden tarpeiden pohjalta on koottu ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä orilistat mahdollisesti säilytettävistä oreista: Suomenhevosorien valinta geneettiseen pitkäaikasisäilytykseen, Salonpää & Tenhunen Listoissa ei ole edustettuna ravisuunnan tai kaikkien värien suomenhevosia. Tämän kaltaisia hevosia toivotaan listalle muutaman lisättävän, kun spermankeräystä organisoidaan. (Salonpää & Tenhunen 2016) Geenipankin listoille on koottu myös Siittolanmäen kasvatteja. Listoja on tehty erilaisilla kategorioilla luokiteltuna. Alle 14-vuotaiden orien listalla on Ypäjä Kantri (i. Tosi-Roomeo ei. Samuli). Kantakirjattujen orien listalla on Lorentso (i. Kelmi ei. Apeli) ja sen poika Ypäjä Arska (i. Lorentso ei. Uno). Myös Siittolanmäen kasvatteja kuten Selmeri näkee muiden säilytettävien orien isänä tai emäinisänä. (Salonpää & Tenhunen 2016) Suomenhevosen jalostuksessa huomioitavat terveysongelmat Suurimmat suomenhevosten terveysongelmat ovat erilaiset kives- ja purentaviat, kesäihottuma, kaviorustonluutuma ja luuston kasvuhäiriöt (osteokondroosi eli OD). Kaikki yllä mainitut vaivat ovat vähintäänkin alttiudeltaan periytyviä. Siksi kyseisiä ongelmia valvotaan jalostusarvosteluissa, etenkin orien osalta tarkasti. Lievät tapaukset kirjataan jalostusarvostelulausuntoon, mutta vakavissa tapauksessa ori voidaan hylätä tai sen suoritusten tulee olla ensimmäistä palkintoa vastaavat, jotta se voidaan palkinnoitta hyväksyä jalostukseen. Yleisimpiä terveysongelmia on tutkittu ja tutkitaan jatkuvasti. (Ertola, esitelmä ) Kivesviat ovat kohtalaisen yleisiä hevosilla. Yleisimpiä vikoja ovat piilokives, nivustyrä ja kiveskiertymät. Näitä vikoja valvotaan jalostusarvosteltavilta oreilta eläinlääkärin toimesta palpoimalla. Mikäli orilla todetaan jokin epänormaali löydös kiveksistä, sille voidaan määrätä fertiliteettitutkimus. Tutkimus kertoo oriin hedelmällisyydestä tammanomistajille. Osa kivesvi- 11 Hei hevosenomistaja, Oulun yliopistossa käynnistämme Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaa tutkimusta Suomenhevosen geneettinen historia ja nykytila. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia suomenhevosen Ypäjä Liisa 2015 Maarit Lahtinen Suomenhevosrodun kehitys ja jalostusohjesäännön aiemmat muutokset 9.5.2015 Teivo Terttu Peltonen 1756 1893 HISTORIA 1835, säännöllisesti vuodesta 1875 Ruununorijärjestelmä

29 toisilleen kuin valtapopulaatiolle. Tämä ei vähennä niiden jalostusarvoa koko populaation erisukuisuuden säilyttäjinä. J-suunnan erisukuisia oreja on aineistossa 6 eli 15 %. Nämä orit tulevat isälinjaltaan suurelta osin Kirppulinjasta Totin kautta. Muutama tulee Lohdutuslinjasta. Nykyisin juoksijoiden yleisin linja on Murronlinja ja siitä periytyvät kolme neljästä valtaorista. Vieteri on ainut, joka tulee isälinjaltaan Uljaanpojanlinjalta valtaoreista. J-suunnan erisukuset orit ovat erityisen kiinnostavia, koska J-suunta on niin vallitseva suomenhevosten jalostuksessa. Nämä orit ovat keskimääräistä selvästi vanhempia. Ne ovat syntyneet kaikki Näin ollen keskimääräinen syntymävuosi on Tämä herättää kysymyksen voidaanko todeta, ettei erisukuisia oreja enää nykypäivänä synny juurikaan J-suunnalle? Erisukuisten orien BLUP-indeksi on keskimäärin 102,2 ja keskimäärin astutuksia oria kohti oli 6,3 vuonna Kaikki mainitut luvut ovat verraten heikompia kuin koko J-suunnan vastaavat keskiarvot. Ainut selvästi positiivinen odotetusti on sukusiitosaste J-suunnan erisukuisilla oreilla, joka on 2,647 % (erotus kaikki J-suunnan orit mukaan ottavaan astutustilaston lukemaan on -2,512 % yks.). Tästä aiheesta lisää seuraavassa luvussa J-suunnan orianalyysi. Jalostusarvostelemattomia oreja oli erisukuisten joukossa 8 eli 20 %. Arvostelemattomien orien isäoreista päätellen ne ovat niin sanotusti ratsusukuisia. Erisukuisista oreista kokonaisuudessaan kolme oli ilmoitettu kuolleiksi heinäkuussa Tämä on ikävä lovi erisukuisten suomenhevosten katraaseen ja osoittaa sen, että mikäli geenitalletusta halutaan tehdä, on asia laitettava vireille pikimmiten J-suunnan orianalyysi Vuoden 2015 tilastossa on yhteensä 99 J-suunnalle jalostusarvosteltua oria. Astutuksia näillä oreilla oli yhteensä 1154 eli 72 % kaikista astutuksista. Astutustilaston yhdeksän ensimäistä oria ovat kaikki J-suunnan oreja. Näillä yhdeksällä ensimmäisellä orilla oli yhteensä 561 astutusta, joka on 35 % kaikista kauden astutuksista ja 49 % J-suunnan astutuksista kyseisellä kaudella. Verrattain pienelle ryhmälle oreja on siis keskittynyt hyvin suuri osa vuotuisesta astutusmäärästä. Tarkasteltaessa orien omia isiä suurimmat vaikuttajat näyttävät olevan menneiden vuosien huippunimet: Vokker ja Suikku sekä näiden pojat Vokkerilla ja Turo. Kaikilla J-suunnan oreilla on BLUP-indeksilukema ja se koko aineistosta laskettua keskiarvoa korkeampi eli (2014) 120. Vuoden 2015 laskentaan keskiarvo on hieman laskenut 119. BLUP-indeksi suosii nuoria oreja ja sen tulisi osoittaa vanhemmista oreista ne parhaimmat. Kun tarkastellaankin astutustilaston oreja vuoden 2015 indeksilukeman asettamassa järjestyksessä (taulukko 2) voidaan todeta, että kaksi korkeinta indeksilukemaa on nuorilla oreilla Säihkeen Säpinä (246001S ) ja Kihisee (246001S ), joilla ei ole vielä jälkeläisnäyttöä. Vanhemmat orit 24 Tällöin leikkiä on kuitenkin valvottava tarkasti, etteivät irtopalat päätyisi ystäväsi suolistoon. Jos lelun toivotaan kestävän mahdollisimman pitkään, kannattaa ilman muuta valita esim. kelluvasta..

On aivan sama miten yrität teroittaa, ikinä se ei tule jäähän puremaan. Näin se vaan on, käsipelillä ei amatöörit saa kairan terää kuntoon. Kokenut ja kokeillut olen itse. RATSUJEN JA PONIEN TAMMA- JA VARSANÄYTTELYKÄYTÄNNÖT SUOMEN HIPPOS RY 2014 Päivitetty 4.8.2014 1111 Sisällys 1.1. Näyttelykausi 2014... 3 1.2 Ponien arvosteluperusteet... 3 2. Näyttelyyn ilmoittautuminen... Lumiukko ja puut talvisessa yössä - kuva ja varjokuva, symmetria, peilikuva (piirretään valk. A4:lle ja leikataan irti, sitten liimataan mustalle A3:lle irtopalat ylös ja valk. tausta alas ylösalaisin) Siis siinä oli vasta irtopalat. Sen lisäksi lastenhuoneiden hyllyillä ja seinillä on koottuja legosetteja, katosta roikkuu legolentokone. Legojunarata täyttää vielä yhden oman laatikkonsa

  • Länsförsäkringar app problem.
  • Nürnberger nachrichten bekanntschaften.
  • Tanzmitmir net forum.
  • Snapchat unlock filter.
  • Kuluttaja asiamies salo.
  • Bella 530 classic.
  • Asetonitauti ihmisellä.
  • Pori jazz 2013 esiintyjät.
  • Motonet spraymaali.
  • Www startv com tr.
  • Pikakampaus ja meikki helsinki.
  • Jalkanarun teko.
  • Chord hijau daun bunda.
  • Nhl ennakko 2017.
  • Tuolijumppa.
  • Jesus släktträd.
  • Sanicat prisma.
  • Crunchyroll.
  • Usb c flir.
  • Wlan yhteysvirhe.
  • Finnair tel aviv helsinki.
  • Wonderland magazine.
  • Luomen poisto tampereen kaupunki.
  • Bachelorette kaitlyn and shawn.
  • Juhani palmu tiina jylhä.
  • Lapsen sisäilmaoireet.
  • Disney asut.
  • Python käärme lemmikkinä.
  • Vaasan sport urheilutoimenjohtaja.
  • Loki warframe.
  • Hiivatulehdus tartunta.
  • Lisätyö ratkojat.
  • Black eye hd wide angle tubecon edition.
  • Clique vaatteet.
  • Romantiikka novelli.
  • Tampere ravintolat tanssi.
  • Päiväkoti rastila kokemuksia.
  • Aivokirurgin työ.
  • Vempele tiirikka.
  • Betonilattian viimeistely.
  • Warframe harrow drops.